Beibi, tule rockaamaan, kun jytämusa pelaa!
Atlantalaiskvartetti ehti jo tehdä yhden albumin mutta eri nimellä ja puolivillaisemmalla asenteella. Nyt pitkätukat avaavat Trustkill Records -latunsa, eikä luistoa voi kuin ihailla. Groove on yllättävän miehekäs.
Stonerideria on maailmalla kuvailtu useaan otteeseen Led Zeppelinin ja AC/DC:n välisen janan keskikohdalta musiikillisen kotinsa löytäneeksi ryhmäksi. On myös mainittu pumpun jytämusasta löytyvän hyppysellinen Jimi Hendrixiä ja toisaalta Lynyrd Skynyrdiä.
Kun tähän vielä lisätään se, että parissa biisissä nelikko kuulostaa sekä The Flaming Sideburnsin että The Hellacoptersin veljesjoukkiolta enemmän kuin vähän, tiedetäänkin jo varsin tarkkaan, missä mennään.
Mihinkään suuntaan etelän poijaat eivät kumarra liian syvään, vaan hommassa on selkeästi oma ominaismakunsa. Riffittely on tarttuvaa, ja vaikkei kitaristi-laulaja Matt Tanner ole mikään laulutaiteen supersankari, suuremmitta moitteitta hän paikkansa täyttää. Olisipas lystiä todistaa livenä tämän rokkikoneen jyskytystä.