Rumban 11/12 Kysymys & vastaus -palstalla Anna Puu vastaili Auroora Vihervallin kinkkisiin kysymyksiin. Tässä Idolsia koskeva katkelma haastattelusta.
Teksti: Auroora Vihervalli, kuva: Sanna Saastamoinen-Barrois
Pongahdit nopeasti julkisuuteen vuonna 2008 television kautta. Miten suhtautumisesi mediaan on muuttunut noista ajoista?
”Tosi paljon. Aluksi olin kriittinen, mutta nyt olen vielä kriittisempi. On monia lehtiä, joita ennen luin, mutten lue enää, koska niiden tyyli ärsyttää minua niin paljon. Telkkarilla on myös käsittämättömän suuri julkisuusarvo. Juuri televisiointi on Idolsin negatiivisin puoli. Toisaalta eihän kukaan voi kiistää, ettei sellaisesta huomiosta ole tällä alalla paljon hyötyä.”
Miksi ajattelet televisioinnin olevan negatiivisinta?
”Leikkaajilla on paljon vaikutusta siihen, millaiselta ihminen saadaan näyttämään ruudulla. Näin syntyy karikatyyrejä. Periaatteessahan Idols on yksi laulukilpailu muiden joukossa, ihan kuin vaikka Syksyn sävel. Mutta Idolsilla on niin suuri viihdearvo, että se saa liikaa huomiota kaikissa medioissa. Totta kai ihmisten taustat kiinnostavat, mutta usein se menee taustojen tonkimiseksi. Kilpailijoista tulee kaikkien omaisuutta. Mutta sellaista on kai nykyajan viihde ja sen tuoma lööppikulttuuri.”
Missä pisteessä arvelisit olevasi nyt, jos et olisi osallistunut kilpailuun?
”Olen miettinyt tuota. Tietyllä tapaa uskon kohtaloon, mutta ainakaan tämmöisen dream teamin kanssa en olisi päässyt työskentelemään. Mutta uskon siihen, että jos ihminen haluaa jotain todella paljon, kyllä se jossain vaiheessa tuppaa toteutumaan. Mietin pitkään, ennen kuin hain Idolsiin. Tein päässäni listat hyvistä ja huonoista puolista. Olin jo luopua ajatuksesta, mutta sitten kuitenkin menin. En voi sanoa katuvani sitä. Tiesin kyllä, millainen soppa se on.”
Oletko seurannut Idolsin uusia tuotantokausia?
”Joo, olen varmaan katsonut jokaisen paitsi omani. Viimeisimmät kilpailijat vaikuttavat nuoresta iästään huolimatta tosi määrätietoisilta. Mutta toisaalta kyllä minäkin 16-vuotiaana kuvittelin tietäväni, mitä haluan.”
Tuntuu, että on kahta Idols-kastia: niitä, jotka haluavat pestä Idols-leiman mahdollisimman nopeasti pois ja niitä, jotka ottavat ilomielin vastaan koko tuotepaketin. Oletko huomannut saman?
”Olen, mutta en itse ole noin mustavalkoinen oikeastaan missään asiassa. Sanon aina, että olen kultaisen keskitien kulkija. Et voi pyllistää siihen suuntaan, joka on mahdollistanut sinulle sen, mitä teet. Mutta Idols ei toisaalta määrittele minun tekemistäni. Yhtä lailla teen duunia kuin kuka tahansa.”
Lue koko haastattelu Rumbasta 11/12. Antaudun-levy on arvioitu täällä.