Onko homoeroottinen tyylinne aiheuttanut teille koskaan ongelmia, Ukkosmaine?

23.03.2013

Joensuulainen syntetisaattoreita jyskyttävä rakkauspop-kaksikko Klaus Thunder ja Wilhelm Meister eli tutummin Ukkosmaine julkaisi 15. maaliskuuta viidennen albuminsa Pallosalama. Otso Karhu kyseli yhtyeeltä päällimmäiset ja sai muusikot kiukustumaan heti ensimmäisessä kysymyksessä.

Teksti: Otso Karhu, kuva: Tomi Palsa

Voitko pliis olla olematta noin ihana? Voitko pliis sädehtimästä lakata? Voitko joiltain muilta kuin kesän koivuilta tuoksua?

Ukkosmaine on nähty humoristisena ja ylilyödyn siirappisena biletysbändinä, jonka keikoilla saa tanssia ja nauraa, kun pumpulisen romantiikan lähettiläät hyppivät ja keinuvat nahka-asuissa Movetron-tyylisen hattarapopin tahtiin. Yhtye perustettiin vuonna 2004 opiskelijabileissä, mutta vanhemmiten vakavoitunut kaksikko haluaa tehdä nyt vakavasti otettavaa musiikkia. Imelyys on suorapuheisuutta ja homoeroottinen tunnelma röyhkeää fiilistä. Ukkosmaine ei halua kuulla enää yhtään kysymystä huumorista.

Ukkosmaine tunnetaan ylilyödyn imelästä ja humoristisesta tyylistään. Kuinka vakavissaan olette musiikkinne suhteen?

Wilhelm: ”Hohhoijaa. Kysytäänköhän tuota samaa vaikkapa juuri loistavan levyn julkaisseelta J. Karjalaiselta, joka väitti ensin olevansa ’kieltään lipova liskomies’ ja nyt laulaa uudella singlellään että ’beibi ollaan täydellisii itikoita’? Tai suurelta suosikiltani Samae Koskiselta, jonka juuri ilmestyneellä levyllä luotetaan meidän laillamme positiiviseen voimaan ja ollaan välillä ihan häpeilemättä naiiveja? Jos uuden Pallosalama-levymme kuuntelee syventyen, siitä kyllä huomaa kuinka paljon sävyjä siinä on. Kyllä, siinä on paikoin juttuja, jotka voivat ja saavatkin naurattaa. Samalla siinä on kuitenkin biisejä, joiden värit ovat hyvinkin tummia ja jotka koskettavat eri tavalla.”

Klaus: “Vastaan tähän kysymykseen aina, että musiikissa voi olla huumoria vaikka sitä tekisikin vakavissaan. Huumori on hyvä tapa käsitellä vakaviakin asioita. Ymmärrän kyllä, että yhtyeeseemme on aiemmin suhtauduttu huumoribändinä. Suhtauduin itsekin osittain sillä tavalla joskus vuonna 2006 ja tein kappaleita, jotka olivat itsetarkoituksellisen vitsikkäitä. Ne eivät päätyneet levyillemme silloinkaan. Mitä imelyyteen tulee, pitäisin sitä ennemminkin suorapuheisuutena. Suhtaudun erittäin intohimoisesti rakkaus- ja parisuhdeasioihin ja seison sanoitustemme takana. Ironian aika on ohi, ironia on tylsää.”

Mitä olette itse mieltä uudesta albumistanne?

Klaus: “Toki se on meidän paras levymme. Eihän sitä muuten olisi järkeä julkaista.”

Wilhelm: “Pallosalamassa onnistuttiin kyllä kaikilta osin tosi hyvin. Biisimateriaali on monipuolisinta koskaan, tunnelmat vaihtelevia ja toteutukset hyviä. Olen todella tyytyväinen ja toivon, että ihmiset löytävät levyn.”

Kun soititte ensimmäisen keikkanne ystävänne synttäreillä vuonna 2004, olisitteko uskoneet päätyvänne tänne asti?

Wilhelm: “Tuskinpa, mutta ei toisaalta silloiseen elämäntyyliin kuulunut miettiä asioita kuukautta tai paria pidemmälle. Sitä vain meni vaan täysillä eteenpäin. Ollaan tehty ylipäätään asioita sen mukaan, mikä on tuntunut hyvältä ja annettu kaiken mennä omalla painollaan. Nykyisin saatetaan miettiä asioita jopa vuoden päähän.”

Klaus: “Eipä kyllä käynyt mielessä, että päätyisimme julkaisemaan näin monta levyä! Monesti on näiden yhdeksän vuoden aikana ollut semmoinen fiilis, että eipä olisi uskonut.”

Miten musiikkinne ja suhtautumisenne musiikkiin on muuttunut yhdeksässä vuodessa?

Klaus: “Tätä asiaa jo sivusinkin tuossa aiemmin. Vaikka alkuaikoina suhtauduinkin yhtyeeseen enemmän huumorilla, kertoivat kappaleet silti päiväkirjamaisesti omista fiiliksistäni. Se on pysynyt samana.”

Wilhelm: “Kyllä ne muutokset kuulee aika selvästi, kun levyjämme kuuntelee. Vajaan kymmenen vuoden aikana ehtii ihmisenä kasvaa ja muuttua, ja tämä tietenkin näkyy myös musiikissa. Tuo Klausin päiväkirjavertaus on sikäli hyvä, että vanhoja levyjä kuunnellessa silloin eletyt ajat palautuvat aika elävinä mieleen. Ja tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kappaleet olisivat pelkkiä päiväkirjamerkintöjä. Niihin sekoittuu ainakin itselläni monenlaisia asioita.”

Missä näette Ukkosmaineen viiden vuoden päästä?

Wilhelm: “Vastaamassa uuden albumimme tiimoilta Rumban haastatteluun, joka alkaa kysymyksellä siitä, kuinka vakavissamme olemme.”

Lavapukeutumisenne ja elkeenne luovat yhtyeen ympärille homoeroottisen tunnelman. Oletteko kohdanneet asiasta huumorintajutonta tai negatiivista kuittailua, ja miten tällaiseen vastaatte?

Klaus: “On meidän keikkamme kerran keskeytetty olemuksemme takia Outokummussa. Paikalla oli lapsia, ja äidit olivat huolissaan. Se oli sellainen negatiivinen juttu, joka todella loukkasi. Nykyisin se tietenkin lähinnä naurattaa. Lavapukeutumiseeni olen ottanut vaikutteita eniten sankareiltani Ola Salolta ja Freddie Mercuryltä. Jake Shearsiltä myös. Mainitsemasi homoeroottinen tunnelma on kai se röyhkeä fiilis, jota haluan esiintymiselläni välittää.”

Kertokaa erikoisin keikkamuistonne.

Klaus: “Fürth, Saksa. Pieni festari, jolla olimme soittamassa. Iskettiin täysiä päin ja täydessä Ukkosmaine-tällingissä. Kukaan ei ymmärtänyt lyriikkaamme, mutta asia ja energia välittyivät hienosti!”

Uranne alussa ainoa soittimenne oli Wilhelmin 9-vuotislahja, Yamaha PSR-7 -kosketinsoitin. Mihin hintaan myyt Yamahasi, Wilhelm?

Wilhelm: “En myy. Sen sijaan voin myydä uutta Pallosalama-levyämme keikkojemme myyntitiskiltä. Levyähän saa myös kaikista hyvinvarustelluista levykaupoista ympäri maan ja tietenkin myös digitaalisista levykaupoista. Fyysisessä cd:ssä on hieno pahvikotelo ja sanoitusvihkonen! Upea levy, kannattaa ostaa ja ennen kaikkea kuunnella!”

Klaus Thunderin energisessä ja temppuilevassa lavaesiintymisessä on myös näyttelijän elkeitä. Oletko aina ollut tuollainen, Klaus?

Klaus: “Minulla on teatterialan amk-tasoinen koulutus. Näyttelijänä olen kyllä usein liian säkyilevä. Olen pariinkin otteeseen kuullut ohjaajalta, että näyttelen 10 vuotta liian nuorta hahmoa, varsinkin kameran edessä. Siinä saa aina vähän säätää energiaansa alaspäin. Mutta rokkihommiin tällainen esiintyminen sopii, ja saan olla lavalla ihan oma itseni. Ehkä siksi musahommat vetävät puoleensa teatterihommia enemmän.”

Nautitteko Ukkosmaineen tavaramerkiksi muodostuneista (esimerkiksi kappaleiden Eka kerta ja 80200) synarumpufilleistä yhtä paljon kuin minä?

Klaus: “Kyllä, todellakin! Uudelle levylle päätyi tämä tavaramerkkifilli vasta viimeiseen biisiin, ja sitä oikein tieten tahtoen korostettiin.”

Ukkosmaine keikalla:
23.3. Semifinal, Helsinki
28.3. Telakka, Tampere
30.3. Henry’s Pub, Kuopio

Lisää luettavaa