Kanadalainen matematiikan tohtori muutti lokakuisen maanantain tanssintäyteiseksi juhlahumuksi

Caribou nautti silminnähden olostaan Helsingin Ääniwalli-klubilla.

Jussi Hakanen

Caribou
Ääniwalli, Helsinki
13.10.2014

Teksti: Sanni Koskela, kuvat: Jussi Hakanen

Caribou eli kanadalainen matematiikan tohtori Dan Snaith on vieraillut Suomessa melkein joka vuosi sitten menestysalbumi Swimin (2010) julkaisun. Livekokoonpano on nähty täällä viimeksi kesällä Ruisrockissa, missä se esiintyi päiväsaikaan valitettavan harvalukuiselle kuulijakunnalle.

Suosio ei ole merkittävästi kesästä kasvanut, sillä Helsingin-keikka siirtyi The Circuksesta 300 henkeä vetävään Ääniwalliin Vallilan teollisuusalueelle. Siirto olisi saattanut olla kiusallinen, mutta Ääniwallin tehdasmiljöö ja ensiluokkainen äänentoisto loivat erinomaiset ja intiimit puitteet maailmanluokan elektroartistille. Ottaen huomioon myös sen, että Snaith on sanonut pitävänsä juuri pienistä, 200–300 katsojan keikoista sekä sen, että Caribou julkaisi juuri edeltävällä viikolla uuden albumin, puitteet olivat itse asiassa juuri kohdallaan.

Snaith astui lavalle sukkasillaan kolmihenkisen vakiobändinsä kanssa ja aloitti keikan napakasti levyn nimikkobiisillä Our Love, joka hytkytteli kiinnostunutta kuulijajoukkoa.

Heti avauskappaleen jälkeen kohdattiin kuitenkin soundiongelmia. Levyllä eteerinen ja vedenalainen Silver kärsi liiallisesta kaikuefektistä, eikä Snaithin laulua tahtonut kuulla ollenkaan. Lopputulos muistutti junnaavaa odotusmusiikkia.

Setti jatkui humppamaisella rumpukompilla, jonka laukasta ei tiennyt, onko kyse sekaannuksesta vai nerokkaasta introsta. Pian kävi ilmi, että kyseessä oli tietenkin jälkimmäinen eli Mars-kappaleeseen johdattanut nokkeluus. Herra Snaithiin on vain luotettava näissä asioissa.

Caribou2_JussiHakanen

Kesti jonkin aikaa, ennen kuin soundimaailma löysi tasapainon. Edellislevyn mainio Found Out etsi luontevaa virtausta, mutta tämänkertainen liveveto jäi tasapaksuksi. Uutuuslevyn aistivoimainen All I Ever Need puuroutui taas kaikuisan laulumiksauksen sekaan. Lämppärinä sujuvasti esiintyneen Jesse Lanzan laulut Second Chance -balladissa sentään toimivat.

Caribou pääsi vauhtiin vasta keikan loppupuoliskolla, kun Jamelia vaihtui nätisti uutuuslevyn hienoon Black Home -slovariin Ääniwallin ensiluokkaisten bassosysteemien jytisyttäessä sydänveriä. Yleisö odotetusti tanssi kuullessaan Odessa-hitin ja Snaithin vetävän nokkahuilusoolon. Viimeistään Love Will Set You Free ja Can’t Do Without You saivat vallilalaiskuulijat nauttimaan live-elektron iloista, vaikka olikin lokakuu ja maanantai.

Vaikka uudet kappaleet saivat kelpoa livekohtelua, on Cariboun ja Cariboun fanien lemppareita edelleen Swim-albumi ja etenkin sen maailmaa syleilevä kappale Sun. Snaith ja kumppanit soittivat siitä jopa 15 minuutin encoren.

Yhtye selvästi tunsi olonsa kotoisaksi vallilalaisen klubin minilavalla: välittömästi keikan päätyttyä koko porukka tuli myymään bändituotteita, poseeraamaan ryhmäselfieissä ja jutustelemaan yleisön kanssa hymyt kasvoillaan.