1990-luvun kummajainen Pronssinen Pokaali palasi reilu kuukausi sitten elävien kirjoihin neljännellä studioalbumillaan ja keikkailee parhaillaan ahkerasti. Tavastialla vain yleisö oli kateissa.
Teksti: Tuukka Hämäläinen, kuva: Pronssinen pokaaliP
Pronssinen Pokaali
Tavastia, Helsinki
4.3.2013
Pronssinen pokaali piipahti Helsingissä ensimmäisen kerran sitten vuoden 2007. Silloin yhtye keikkaili muun muassa Jouni Hynysen ja Marko Annalan tukemalla all stars -kokoonpanolla, mutta sittemmin yhtye on löytänyt taas niukemman muodon.
Yleisöä ei vain Tavastialle saatu keskiviikkona jalkautumaan. Lämppärinä esiintyneen Kometan esitystä seurasi salissa alle 20 henkeä, mutta helsinkiläisyhtye jaksoi silti vetää täysillä. Pokaalin noustessa lauteille kymmenen pintaan oli paikalla sentään jo 40–50 katsojaa. Noin seitsemänsataa henkeä vetävällä klubilla se on surullisen vähän.
Yleisökato ei kuitenkaan Pokaalia häirinnyt. Yhtyeen nykyinen viisikko esiintyi virkeästi ja hyvällä meiningillä. Setissä painottui maaliskuun alussa julkaistu Vastatuulensoutajat-albumi, mutta kaikilta aiemmiltakin levyiltä kuultiin pari kappaletta. Vanha hittikappale Suru soittaa sekä hitaammat Hiomaton ja Taivas nousivat keikan kohokohdiksi. Pokaalin parhaalta Kuvia-albumilta (1998) jäi tosin kuulematta menevimmät kappaleet, kuten Harhailemaan ja Kauniita unia.
Toisin kuin vuonna 2007, tällä kertaa myös solisti Tomi Sivenius oli tarttunut kitaraan. Nokkamiehen lisäksi nykyisessä kokoonpanossa soittavat Janne ”Jounin veli” Hynynen (rummut), Janne Kupiainen (kitara), Jyri Riikonen (koskettimet) sekä Pasi Vuorela (basso). Kokoonpano soitti loistavasti yhteen, ja lavalla vallinnut rento tunnelma välittyi yleisöllekin.
Kappaleet veivattiin läpi albumiversioiden mukaisesti, paitsi nopeatempoisemmaksi muuttunut Ajan viitta, jossa yhtye innostui vetämään pienen jazzhenkisen väliosan, sekä Puhalla lujempaa, joka oli muuttunut Kauko Röyhkän tukemasta, hillitystä levyversiosta yllättävän raskaaksi. Ensimmäisenä encorena soitetun Sensaatio-kappaleen käväisi paukuttelemassa Mokoman rumpali Janne Hyrkäs, joka hänkin on aikoinaan kuulunut Pokaalin kokoonpanoon.
Yleisökato vähän ihmetytti, sillä Pronssinen pokaali soittaa kohtuullisen suoraviivaista särökitararockia erottuvalla solistilla ja tarttuvilla sanoilla. Yhtye sijoittuu jonnekin Ismo Alangon ja Kotiteollisuuden välille, minkä luulisi olevan Suomessa takuuvarma konsepti. Ne kaljuuntuvat kolme-nelikymppiset, jotka Tavastialle olivat vaivautuneet, olivat kyllä ekstaasissa.
Tavastian-setti:
1. Kalpea kuu
2. Merkittävä päivä
3. Taivuimme
4. Maa hehkuu
5. Taivaan alla
6. Onnenpekka
7. Ajan viitta
8. Elo loputon
9. Hiomaton
10. Kaunis on kulkea
11. Vastatuuleen soutajat
12. Ullakolla
—
13. Sensaatio
14. Puhalla lujempaa
15. Taivas
16. Suru soittaa