Ruisrock-raportti: Foals oli järisyttävä, Pharrell tarjosi kelpo show-viihdettä ja Disclosure täyden kympin bileet

Rumba Ellie Goulding
Ellie Goulding.

Toimittaja Juho Lauri ja valokuvaaja Julius Töyrylä raportoivat näyttävällä esiintyjäkaartilla kuorrutetun Ruisrockin tämänvuotisesta tarjonnasta.

Ruisrock 2015
Ruissalo, Turku
3.–5.7.2015

Teksti: Juho Lauri, kuvat: Julius Töyrylä

Turun Ruissalossa juhlittiin viikonloppuna jälleen kerran jo legendaariseksi muodostunutta Ruisrockia. Festivaali on aina ollut tasapainoinen sekoitus isomman kaliberin ulkomaalaiskiinnityksiä sekä varmoja suomalaisvetonauloja. Ulkomaisista esiintyjistä esimerkiksi Disclosure, Foals, Pharrell Williams, Ellie Goulding, Public Enemy ja A$AP Rocky pitivät huolen siitä, että harjaantuneet festarikävijät saapuivat tänäkin vuonna eri puolelta Suomea nauttimaan Ruissalon rannalle hyvästä musiikista. Suomalaiskiinnitykset olivat kaiken kaikkiaan viime vuosilta tuttua perushuttua – erona tietenkin se, että tänä vuonna koko kansan siloposkea Cheekiä festareilla ei nähty.

A$AP Rocky.
A$AP Rocky.

Tämänvuotinen Ruisrock todisti myös sen, että Ruissaloon matka taittuu ylivoimaisesti parhaiten pyörällä. Välillä fillariletka oli kuin suoraan Tour de Francesta mutta keskustasta aikaa festarialueelle menemiseen ei tarvinut varata kuin sellaiset puolisen tuntia.

Tämänkesäinen tapahtuma pisti jälleen kävijäennätykset uusiksi: perjantai ja lauantai myytiin jälleen loppuun ja sunnuntaikin sai kiitettävät 25 000 festarikävijää paikan päälle. Hellekelit osuivat juuri tapahtuman suhteen oikeaan paikkaan niin kuin viime vuonnakin. Palanutta nahkaa, loputtomia vesipistejonoja ja helkkarin hyvää live-musiikkia – seuraavassa mainitsemisen arvoiset esiintyjätapaukset:

Perjantai 3.7.

Mastodon

Atlantan metallijätti Mastodon on ollut tuttu vieras suomalaisille jo vuosien ajan. Ruisrockissa bändi sai haltuunsa perjantaina päälavan – lavalle pystytettiin iso Mastodon-plagaatti ja pojat veivasivat kitaroitaan kuin viimeistä päivää. Kaikki näytti estradilla ulkoisesti hyvältä mutta keikalla oli aistittavissa soundin suhteen pientä puuroutuneisuutta ja paikalle eksynyt kuuntelijakunta oli alkuillasta joko liian selvinpäin tai nämä uuden levyn biisit oli kuultu jo nekin liian monta kertaa livenä klubiympyröissä. Tasapaksu veto ilman sen kummempaa yleisökontaktia saa kysymään, että onko Mastodonin kitarahevi livenä sittenkään yhtä kaahaavaa kuin albumeilla? Alkuillasta keli oli kuitenkin kuumimmillaan: punaiseksi palanut hevimies kyseli keikalla allekirjoittaneelta vesihuikkaa ja joi samalla koko pullon sitten tyhjäksi. Päivän hyvä työ saavutettu.

Mastodon.
Mastodon.

Public Enemy

Yksi maailman legendaarisimpia rap-kollaboraatioita, jolla on takataskussaan läjä ylistetyimpiä rap-albumeita ikinä. Public Enemy saapui Ruissalon päälavalle bassot paukkuen ja biitit pauhaten. Yli viisikymppiset veijarit Chuck D ja Flavor Flav osasivat viihdyttää yleisöä ja letkautella hauskoja välispiikkejä siellä sun täällä – yksi niistä oli se, että yhtye tervehti huomaamattaan Ruisrockia spiikillä ”What’s up Helsinki?” Public Enemy on tehnyt nuoruudessaan paljon ikonisia riimityksiä: 911 Is a Joken, Bring the Noisen ja Fight the Powerin kaltaiset kappaleet saivat yleisössä aikaan ”ainiin tää on tää!”-ahaaelämyksiä ja tanssijalan vipatuksia. Vaikka keikalla olikin pienoista ”tehdään pojat tää vielä kerran” -mentaliteettia, oli yhtyeen esitys kuitenkin ihan katsomisen arvoinen.

Studio Killers

Ruisrockin rantalava on ihan oikeasti täydellinen paikka soittaa! Päivällä aurinko syleilee ja illalla ranta muuttuu tunnelmalliseksi kesäillaksi. Bändien keikkoja edesauttaa myös se, että ihmiset vaan viihtyvät parhaiten rannalla, veden äärellä. Studio Killers muutti Ruissalon rannan näyttäväksi elektrodiscoksi – keikka oli yhtyeen ensimmäinen jossain muualla kuin teltassa. Bändistä on edelleen hankala sanoa, haluaako se olla pohjoismaiden oma Daft Punk vai pikkutyttöjen kesy pop-koukuttaja. Valoshow’sta joka tapauksessa pisteet kotiin – hämärtyneessä illassa välkkyvät valot olivat oikein hienoa katseltavaa.

Ellie Goulding

Popsensaatio Ellie Goulding oli ennakkoon yksi Ruisrockin odotetuimpia esiintyjiä. Ahkerimmat oluenjuojat jo kaatuilivat loppuillasta nenälleen pitkin santoja, mutta olihan siellä samaan aikaan iso tyttöjoukko vuorannut päälavan täyteen, nähdäkseen valovoimaisen esikuvansa. Kun kiltiksi naapuritytöksikin tituuleerattu Goulding astelee lavalle, kirkumismyrsky on taattu. Joka puolella näytetään osaavan sanat huolella ulkoa. Gouldingia on kehuttu hänen tavastaan käyttää musiikissaan kokeellisiakin soundeja aivan laidasta laitaan – esitys on kuitenkin loppujen lopuksi lähempänä varsin perinteistä poppia kuin mitään vallankumouksellista elektropläjäystä. No, sitä me tilattiin ja sitä me myös saatiin.

Ellie Goulding.
Ellie Goulding.

Lauantai 4.7.

Roope Salminen & Koirat

Roope Salmisen kipparoimasta yhtyeestä on noussut huomaamatta todella suosittu livebändi. En ole kyseistä orkesteria päässyt livenä todistamaan vielä kertaakaan ja skeptisyyttä on ollut ilmassa varsinkin sen suhteen, ettei yhtyeellä ole kasassa vielä kovinkaan montaa omaa biisiä. Mutta hellurei vieköön: Roope Salminenhan osaa revitellä ja niin tekee myös koko muu katras. Liekö laivan kippari saanut rutkasti esiintymisvarmuutta MTV:n Tähdet, tähdet -ohjelman tiimellyksessä. Livenä kuultiin tietenkin uutukaissingle Madafakin Darra (joka sopi varmasti lauantaipäivän festariyleisölle kuin voi kaurapuuroon) ja paljon meneviä covereita höystettynä bändin omintakeisen rennolla tyylillä. Minun mielestäni tällainen rennon letkeä meininki on aivan omiaan herättelemään festarikansan bailut pystyyn iltaa kohti. Rentoa ja simppeliä – toimii!

Olavi Uusivirta

Monia Olavi Uusivirran keikkoja todistaneena voin käsi sydämellä sanoa, että kertaakaan mies ei ole jättänyt kylmäksi. Rantalavalla Olavin paita näytti lähtevän pois päältä ennätysajassa ja mies sukelsi puolessa välissä keikkaa uimaan – sieltä suoraan sitten takaisin lavalle karjumaan. Energinen keikka kertoo sen, että Olavin yhtye on saavuttanut jonkinlaisen kliimaksin live-esiintymisen suhteen. Show oli mehukas yhdistelmä vanhoja hittejä ja uudempaa matskua. Sanoisin, että voidaan puhua pikkuhiljaa jopa Suomen parhaasta rock-esiintyjästä.

Pharrell Williams

Kun lauantai alkoi kääntyä kohti iltaa, pyöri kaikkien huulilla vain ja ainoastaan yksi nimi: Pharrell Williams. Jos viikonlopusta pitäisi valita yksi artisti, joka yhdisti kaikenlaiset festarikuuntelijat, niin se oli tässä. Kun Pharrellin pelkästään soolona operoimia kappaleita ei ihan hirveästi ole vielä tarjolla, yhdisteli mies musiikissaan reilusti muille tekemiään tuotoksia. Tunnin mittaisen matkan varrella oli kaikkea ihan Snoop Doggista Gwen Stefaniin ja Daft Punkista Robin Thickeen. Ja keikan kruunasi tietenkin megahitti Happy. Mielestäni kyseessä oli oikein kelpo show timmien tanssityttöjen ja groovaavan bändin kuorruttamana.

Ruudolf, Karri Koira & Särre

Suomen rapskenen väriläiskät Ruudolf, Karri Koira & Särre tarttuivat tositoimiin Pharrell Williamsin keikan jälkeen Lounalavalla. Tällä kaveriköörillä on ollut taito tehdä aidon taidokasta lyriikkaa ja varsinkin Karri Koiran siivittämänä myös tarttuvia pop-kertosäkeitä. Rantalava oli viime vuonna tupaten täynnä ja kaiken huipensi tietenkin Musta Barbaari lihasakrobatioillaan. Miehet ovat aivan helkkarin karismaattisia lavalla ja tylsää hetkeä on vaikea löytää tämänkesäisenkään keikan tiimellyksessä. Ruudolf repii paitansa, Karri Koira huudattaa yleisöä, Särre räppää naama punaisena Eiran Jordanista ja Hesan naisista, Aksim toimii tiskijukkana ja kuin tilauksesta: Musta Barbaari tulee viskaamaan lisää löylyä kiukaalle ja hyppää lopuksi surffaamaan yleisöön. Voisko nää kaverit tilata ens vuonna joka ikiselle Suomen festarille? Tuskaan myös!

Sunnuntai 5.7.

Of Monsters & Men

Islantilainen indiesuuruus Of Monsters & Men kävi sunnuntaina pyöräyttämässä keikan telttalavalla. Levyt ovat myyneet miljoonia ja Billboard-listoillakin on käyty kääntymässä, mutta nuori bändi tuntuu olevan vielä täysin noviisi live-esiintymisen suhteen. Kaikki ensimmäisen ja toisen levyn tärkeimmät kappaleet soitettiin, mutta ei niissä ollut sitä kuuluisaa fiilistä. Käytännössä yhtyeen musiikin pitäisi olla todella helposti laulettavaa lallattelua, mutta suomalainen keikkayleisö ei oikein innostunut siitä.

Of Monsters & Men.
Of Monsters & Men.

Foals

Foals on kuulunut omiin uuden sukupolven indie-suosikkeihin aivan ensimmäisestä levystä alkaen. On harmi, että sunnuntaina yhtyeen Rantalavan-keikka ei vedä yleisöä juuri nimeksikään, sillä kaikki odottivat päälavalla A$AP Rockyn esiintymistä (joka oli osoittautunut varsinaiseksi pannukakuksi). Mutta se kuinka hullulla draivilla tämä brittiläinen orkesteri vetää keikkansa, on sanoin kuvaamattoman hienoa. Laulaja Yannis Philippakis pyörii lavalla häkkyrää kitaransa kanssa ja laulaa todellisella antaumuksella. Kaiken kruunasi rumpali Jack Bevanin virheetön rumputyöskentely. Foals tuli tekemään sen minkä se parhaiten osaa. Maata järisyttävä hyökyaalto mereltä päin olisi ollut vielä ehkä piste iin päälle. Mutta tiivistettynä ylivoimaisesti Ruisrockin paras keikka!

Foals.
Foals.

Mew

Suomalaisten tanskalainen kestosuosikki Mew jatkoi ulkomaalaisputkea seuraavaksi telttalavalla. Mewiä nuoruudessani paljon kuunnelleena ihmettelen, etten ole bändin keikalle vielä kertaakaan päätynyt. Keikka alkaa A$AP Rockyn viivästelyjen takia yli puoli tuntia myöhässä. Sitten kun bändi vihdoin astelee lavalle, ihmetykseni on suuri: onko Mew ihan oikeasti näin aneeminen livenä? Laulaja Jonas Bjerre ei edes tamppaa jalallaan biisien tahdissa vaan seisoo kuin tatti keskellä lavaa! Jopa basisti revittelee lavalla enemmän kuin yhtyeen keulakuva. Ehkä tämä on vain bändin tyyli – antaa musiikin puhua puolestaan. Saimme kuulla kaikki Mewin hitit ja enemmänkin mutta onhan tämä sen sortin pettymys, että ehdin jo kyseenalaistaa keikan aikana ne lukuisat nuoruuden kuuntelukokemukset moneen kertaan. Viimeisenä kuultava, jo klassikon maineeseen noussut Comforting Sounds on ainoa kappale joka saa karvat pystyyn hyvässä mielessä.

Disclosure

Mewin hämmentävän esityksen jälkeen on Ruisrockin viimeisen keikan aika. Kovassa nosteessa oleva brittiläinen elektroduo Disclosure on julkaissut kesän kynnykselle muutaman uuden timanttisen kappaleen ja odotukset ovat tietenkin kovat. Päätin ottaa alle muutamat oluet ja kokeilla jos sitä itsekin saisin tanssijalat vipattamaan vielä kerran. Disclosuren show on erinomainen – välillä jopa tuntuu, että onko Ruisrockin päälava veljeksille jopa liian pieni paikka soittaa. Lopputuloksena täyden kympin niittytanssit.

Disclosure.
Disclosure.