”Biisi Ylen joukkueurheilulähetysten välimontaaseihin” – UMK-analyysissä Cyan Kicks

Rumban Mikael Mattila ja Jukka Hätinen kuuntelevat UMK-finaalikappaleet ja lyövät pika-analyysit pöytään.

Yle / Nelli Kenttä

UMK-finalistit julkaistiin eilen, ja kisakappaleita julkaistaan biisin päivävauhdilla. Cyan Kicks sai kunnian korkata biisikimpun. Rumban Mikael Mattila ja Jukka Hätinen paukuttavat jokaisen julkaisupäivänä pika-analyysit kustakin biisistä. Tänään vuorossa siis Cyan Kicksin Hurricane.

Mikael Mattila

Homma käyntiin taatun rautakankisella kevyt-industrialilla! Biisin kolme sekuntia kestänyt introsärinä toi mieleen Musen robottirockin, seuraava assosiaatio on ehkä Avril Lavignen purkkapunk. Molemmat huitelevat ainakin viitteelllisesti samoilla vuosiluvuilla, joten millennium-töhkää tässä taas kovasti ruopataan. Lisäksi tässä on runsaasti sellaista kymmeneksi vuodeksi naapurikorttelin kuntosalille soimaan unohtuneen, anonyymin EDM:n tuotantokieltä sekä tietenkin sitä Amaranthen poppiheviä. Peloton-tunneille senkin jyystö varmasti soveltuu. Enkä minä näillekään matalaotaisen itsestään selville melodioille ja puupäiselle hengennostatustekstille keksi muuta kuin käyttöäarvon; kappale sopivan rivakkaa ääntä personal trainerin huutojen väliin tai vaihtoehtoisesti Ylen joukkueurheilulähetysten välimontaaseihin. (Nimenomaan ”joukkue-”, koska se ”hurrikaani” on tässä se ”meidän tiimi”, ei yksinäinen karpaasi.)

Sananen vielä tuottajista, koska heidän taustojaan on aina hauska kaivella. Zakk Cervin on näemmä tuottanut melkoisen skaalan ”ostaricoren” parhaita Simple Planista Good Charlotteen ja uudemmista nimistä Machine Gun Kellyyn, eli sikäli hän näyttäisi tuntevan amerikkalaisen junttirockin muotokielen – siihenhän tässä yritettiin viitata. Sen sijaan Chris Wallan roolia en kyllä kertakaikkiaan osaa biisistä erottaa, koska hän on näyttänyt näihin päiviin asti tuotelleen ensisijaisesti deathcabforcutieaanisten, korkeintaan ”kulttimaineen” nuhaindieyhtyeiden levyjä – ei mitään suomalaista vientitoivetta! Ihme anomalia.

Jukka Hätinen

Visuaalisesti Cyan Kicksillä on paketti kasassa: bändi näyttää uskottavalta, meininki hyvältä ja energinen biisi mahdollistaa helpoilla mutta näyttävillä tempuilla vau-tyyppisen show’n. Cyan Kicksin osallistuminen tuntuu kuitenkin jo lähtökohtaisesti opportunistiselta vedolta: nyt on panostettu kaikki siihen, että Blind Channelin imussa Eurooppa aukenee. UMK-biisi Hurricanea on rakennettu samasta laarista nostetuista palikoista kuin Dark Sidea. Jos viimeksi mainittu kanavoi vuosituhannen taitteen nu-metalin angstia, Cyan Kicksin biisissä soi pari astetta viattomampi purkkapunk. Ajan hengen mukaista: avrillavigniaaniset kitarat soivat kaikilla viime vuoden isoimmista poplevyistä Olivia Rodrigosta Halseyn kautta Billie Eilishiin. Tämän lisäksi Cyan Kicks hakee rankkuutta Amaranthe-tyylisestä estetiikasta, mutta kappale ei yllä sille standardin tasolle, mikä tekee ruotsalaisten parhaista kappaleista genrensä hittejä. Vastaus saattaa löytyä dynamiikan puutteesta. Hurricanessa tuntuu olevan kertosäe ja muita kappaleen osia, joiden ainoa funktio on kulkea paniikinomaisesti kohti kertosäettä.

Ja haluaisin vielä pitää minuutin hiljaisen hetken tälle loppusointuisen lyriikan taidonnäytteelle:

”Don’t try to shut us off
We’re not gonna shut up
We will never give up
This hurricane won’t stop”

UMK22-biisien julkaisupäivät:
pe 14.1. BESS – Ram pam pam
ma 17.1. The Rasmus: Jezebel
ti 18.1. Younghearted – Sun numero
ke 19.1. Olivera – Thank God I’m an Atheist
to 20.1. Tommi Läntinen – Elämä kantaa mua
pe 21.1. Isaac Sene – Kuuma jäbä