Haastattelussa Classical Trancelationsin musavelhot Orkidea ja Lowland

Miten klassisen musiikin ja trance-hittien yhdistelmä vetää Hartwall-areenan täyteen?

Sami Turunen

Classical Trancelations -konsertti veti Hartwall-areenan täyteen syyskuussa. Kaksituntisen spektaakkelin aikana elektronisen musiikin klassikot yhdistettiin klassiseen musiikkiin. Solisteina kuultiin muun muassa Saara Aaltoa, Reino Nordinia, Kasmiria ja Palefacea. Koko konsertti on katsottavissa Yle Areenassa.

Haastattelimme kahta Classical Trancalationsin johtohahmoa: konseptin kuraattoria ja taiteellista johtajaa Tapio ”DJ Orkidea” Hakasta ja konsertin sovittajaa Petri ”Lowland” Alankoa.

Konseptin syntyprosessi: Idea Classical Trancelationsiin on lähtenyt yhteisestä jammailuhetkestä pianon ääressä. Miten ideasta kasvoi todellisuus?

DJ Orkidea: ”Koko idea sai alkunsa, kun vuonna 2005 Club Unityn saunaillassa Slusnik Luna -bändin Nicklas Renqvist soitti pianolla trance-klassikoita, ja kaikki paikalla olleet olivat siitä todella fiiliksissä. Vuotta myöhemmin pyysin Petri Alankoa soittamaan Unityn alkuun tunnin trancea flyygelillä. Petri ehdotti orkesterin lisäämistä pianon taustalle ja siitä koko homma lähti eteenpäin. Petrin versiot lähtivät leviämään netissä ja päätyivät Armin van Buurenin käsiin. Hollantilainen dj-legenda piti kuulemastaan ja julkaisi vuonna 2008 tunnetulla Armada-levymerkillään kaksi albumillista Trancelations-biisejä.”

”Vuonna 2015 ehdotin Petrille, että lähdemme tekemään yhdessä oikeaa konserttia sinfoniaorkesterin kanssa. Siinä vaiheessa mukaan tulivat Pessi Levanto orkestraattorina ja Oded ja Asaf Peled (Misc Management) tapahtumatuottajina. Helsingin Juhlaviikkojen Topi Lehtipuu oli oleellisessa roolissa uskomassa konseptiimme ja hoitamassa Kaupunginorkesterin ja Musiikkitalon käyttöömme.”

”Koko Classical Trancelations -projekti on osoitus siitä miten sinnikkyys lopulta palkitaan ja että vahvat ideat kantavat pitkälle.”

Lowland: ”Paneuduin Unityn 10-vuotisbileitä varten Tapion ehdottamiin teoksiin ja lisäsin myös itse muutaman melodisen biisin listalle. Viikon biisejä kärsittyäni ehdotin, että laittaisin soppaan mukaan ripauksen orkesterisoundeja, kamariorkesteria tai edes kvartettia. Tapio tykkäsi ideasta ja ennen kuin tajusinkaan, biiseihin oli tullut mukaan aika lailla kaikenlaista ja isosti. Orkesteriosuudet soivat Unityn bileissä kovalevyltä ja itse soitin flyygeliä siihen päälle. Ensimmäinen Trancelations-levy onkin tämän takia pianon osalta pitkälti liveäänitys.”

”Unityn keikan alkuperäinen ajatus oli, että olisin ollut tuhkakupissa käryävän sikarin ja flyygelin päällä lepäävän viskilasin voimalla taipuileva aulapianisti, joka flirttaillee iltapukuväelle. Aika pian kävi kuitenkin selväksi, ettei sauhuttelu (joka oli vielä sallittua klubeilla siihen aikaan) ja viskitastingit onnistuneet, koska biiseihin tuli kirjoitettua yllättävän paljon soitettavaa. Enkä olisi edes osannut flirttailla. Olen vähän… noh, käyttikö Darude nimitystä MC Stoneface.”


 Biisinvalintaprosessi: Millä perusteilla valinnat tehtiin ja oliko mukana kappaleita, joita karsittiin matkan varrella pois?

DJ Orkidea: ”Historian ensimmäinen Classical Trancelations -keikka oli Club Unityn 10-vuotissynttäreillä Helsingissä vuonna 2006. Konsertin biisilista koostui 1990-luvun tranceklassikoista ja se muodosti myös rungon Lowlandin ensimmäiseen Classical Trancelations -albumiin.”

”Vuoden 2016 Musiikkitalon konserttiin biisejä tuli mukaan enemmän, myös 2000-luvulta. Soittolistalle haluttiin tuotantoja, joissa vokalistit, kuten Paleface ja Marianna, pääsisivät loistamaan sekä kotimaisen konemusan merkkibiisejä, kuten Sandstorm.”

”Alusta asti valintaperusteena on ollut simppeli, tunnistettava ja vahva perusteema, jonka ympärille Lowland on yhdessä Pessi Levannon kanssa rakentanut uuden sovituksen. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat muun muassa Guru Joshin Infinity ja Robert Milesin Children.”

”Vuoden 2018 konserttiin tuotetuista biiseistä noin puolet oli uusia ja setti laajeni myös 2000-luvun moderneihin klassikoihin. Classical Trancelations -konsepti kiinnostaa yhtälailla nykyisiä parikymppisiä konemusafaneja emmekä halua, että konseptista tulee pelkästään 1990-luvun klubbailijoiden nostalgiajuttu.”

”Olemme laajentaneet musaselektiota niin, että se ei sisällä pelkästään trancea. Huomasimme jo Musiikkitalolla vuonna 2016, että keikka keräsi ihmisiä koko konemusaskenen skaalalta, ei vain trance-diggareita. Hyvinä biisiesimerkkeinä Danny Tenaglian Music Is The Answer ja Eric Prydzin Pjanoo.”

”Trancelationsin historian aikana on soittolistalta jäänyt muutamia mukaan haluttuja biisejä pois, lähinnä tekijänoikeussyistä. Näissä tapauksissa on ollut kysymys siitä, että alkuperäisesittäjällä on ollut biisien suhteen omia vastaavia konsertteja tai suunnitelmia tiedossa. Suurin osa Trancelationsin alkuperäisartisteista on ollut todella innoissaan meidän versioistamme, ja on ollut todella mahtavaa nähdä Danny Tenaglian tai BT:n kaltaisten legendojen jakavan klippejä Helsingin konserteista.”

Lowland: ”Biisin pitää liikuttaa jotakin sisälläsi eli pelkkä klassikkostatus ei ole ollut itseisarvo valintoja tehdessä. Aikoinaan moni menestynyt klubibiisi on todellisuudessa lähinnä basslinea ja komppia ja vaikka ne toimivatkin poikkeuksetta tanssilattialla, olisi niiden sovittaminen käytännössä vain totaalista uudelleenkirjoitusta. ”

”Tärkeintä itselleni valintoja tehdessä oli olo ja tunne, mikä biisistä syntyi. Jos alkuperäisen biisin kuuntelu toi kylmät väreet, pidin sitä hyvänä merkkinä. Väreitä piti vain seurata ja tehdä biiseistä ”vähän jotain enemmän” – samoilla eväillä, mutta eri välinein.”

Tuotantoprosessi: Miten vuoden 2018 Trancelations-tapahtuman toteutus eteni startista maaliin?

DJ Orkidea: ”Päätös vuoden 2018 Hartwallin konsertin tekemisestä tapahtui noin vuosi ennen itse keikkaa. Koko tuotanto työllisti yli 300 ihmistä ja isolla vaihteella produktio rullasi alkuvuodesta 2018 alkaen. Etenkin teknisestä tuotannosta vastanneen Bright Finlandin Eero Helteen, Aapo Lahden ja teknisen tuottajan Sami Ahosen panos kokonaisuuteen oli valtava. Kapellimestari Eero Lehtimäen kiinnitys tuotantoon oli myös iso etappi. Uskon, että hänestä tulee vielä iso suomalainen kapellimestaritähti.”

Sovitus: Miten vuoden 2018 konsertti erosi vuoden 2016 konsertista ja mitkä olivat tällä kertaa tuotannon isoimmat haasteet? 

Lowland: ”Skaala oli suurempi, sekä tuotannollisesti että emotionaalisesti. Myös Hartwallin akustiikka asetti tiettyjä vaatimuksia. Emme esimerkiksi voineet käyttää videoseiniä, koska äänitimme keikan treeneineen ja jokainen videoseinä on ääntä heijastava pinta, joka tuo omat haasteensa mukanaan. Ratkaisimme akustiikkahaastetta muun muassa vuokraamalla miltei kaikki Pohjois-Euroopan alueen Molton-kankaat konserttiimme.”

”Haastetasoa nosti myös se, että joukko klasarimuusikoita sekä kuoro esiintyivät klikin tahtiin. Taltioimme treenit, kenraalin ja itse konsertin täsmälleen samaan tempoon soitettuna. Näin varmistimme, että keikan aikana mahdolliset odottamattomat asiat, kuten mikin pettäminen tai äänen kiertäminen, eivät häiritse kokemusta. Tai minun pyörtymiseni estäisi shown etenemistä – tämä oli nimittäin lähellä Musiikkitalon jälkimmäisen keikan jälkeen: koskettimien ääressä nyökyttely oli jumittanut niskani ja meinasin kaatua lavalta poistuessa suorilta jaloilta selälleni. Silmissä pimeni. Tulin takaisin tajuihini, edelleen omilla jaloillani seisoen, mutta kaljapullo ja sokeripala suussani – tästä lämmin kiitos isolle karhulle, Karrille (Paleface), joka reagoi asiaan nopeimmin.”

”Hartwallin konsertissa tuotanto pelasi kuin hyvin voideltu kone: on helppo elvistellä, kun taustalla on joka ikisen alan joka ikinen paras tyyppi. Ei valittamista, mistään.”

Visuaalisuus: Miten konsertin valaistus, efektit ja tasapaino orkesterin sekä efektien välillä rakennettiin?

DJ Orkidea: ”Bright Finlandin Eero Helle ja koko heidän tiiminsä lähti mukaan Classical Trancelationsiin isolla sydämellä. Visuaalisesta lopputuloksesta voikin suurelta osin kiittää heidän intohimoista panostaan. Isoin ero vuoden 2016 konserttiin oli vuonna 2018 klikkiin soittaminen. Tällä saatiin aikaiseksi tiukka synkka soittajien ja visuaalisuuden välille. Klikki mahdollisti myös koko visuaalisen kokonaisuuden ohjelmoimisen tarkkaan etukäteen. Visuissa tavoitteemme oli valaista orkesteri hienosti ja varmistaa, että soittajilla oli hyvät olosuhteet.”

”Tämän päälle rakensimme konemusatapahtumien visuaalista spektaakkelia, energiaa ja euforiaa liikkuvien valojen, trussien, laserien ja erikoisefektien avulla. Biisit ja koko keikka muodostivat kolminäytöksisen draaman kaaren, jossa lähdettiin hyvin pienestä liikkeelle niin, että musiikissa sekä visuissa kokonaisuus oli mahdollisimman dynaaminen. Eero Helle sai minulta briiffin eri biisien moodeista ja tärkeimmistä hetkistä, mutta loppu on pitkälti hänen käsialaansa.”

”Yksi suurista eroista verrattuna vuoden 2016 konserttiin oli YLE:n mukaan tulo todella isolla tuotannolla ja panostuksella. Tämä oli myös visuaalisuutta vahvasti määrittävä asia, koska teimme samaan aikaan konserttia, albumia, live-broadcastia ja taltiointia.”

Biisin luomisprosessi: Miten kolmen soinnun kappaleesta onnistuu rakentaa monia tasoja ja nyansseja sisällään pitävä klassisen musiikin teos?

Lowland: ”Kirjoitan yleensä laput itselleni biiseistä: ydinajatuksen, riffit, breakdownit ja joskus basslinenkin. Kuuntelen originaalin arkiaskareiden keskellä läpi: kokkailessa, kahvia keittäessä tai muuta päähuomioni vievää tehdessä. Kelailen siinä ohessa mitä muistaisin biisistä. Nuo mieleen hiipivät jutut ovat sitten niitä, joita ryhdyn perkaamaan ja purkamaan esiorkestraatioksi. Mietin samalla sovituksellisia juttuja, mahdollisia biisinsisäisiä transponointeja, modulaatioita, sointujekkuja ja muita ratkaisuja, joilla joskus neljän tahdin riffistä saadaan kolme- ja puoliminuuttinen orkestraatio.”

”Tässä musiikissa tärkeintä on orgaaninen kaari, mitään ei saa tapahtua liian nopeasti tai hitaasti, kaaren pitää olla kuin kurotus jonnekin, jonka kuulija osaa hahmottaa jo etukäteen, mutta yllättyy silti sen kokiessaan. Osa Trancelationsin ”helppoutta” onkin, että materiaali on kuulijakunnalle tuttua ja esimerkiksi nostatuksissa tahtikiertomäärä on ennalta-arvattava. Turha keksiä pyörää uudestaan, jos se pyörii muitta mutkitta.”

”Kuulijaa ei saa kuitenkaan päästää liian helpolla ja turhan yksinkertaiset sovitukset potkaisevat aika nopeasti takaisin. Olisi ikävää kyllästyä omiin tekemisiinsä jo työpöydällä. Orkesterin ja sen soittimien kanssa on mahtava fiilistellä, koska jokin outo idea kuulostaa aina miljoona kertaa paremmalta oikeilla soittajilla. Sampledemoista sama idea ei välity aina toivotulla tavalla.”

”Onneksi Pessi Levanto on todellinen velho ratkaisemaan pulmia ja monesti jättäydyin vähän tahallanikin Pessin varaan. Tiesin, että hän pystyy ottamaan kopin jostakin köpöstä ideasta ja tekee siitä loistavan. Prosessin alussa laitoin demon mukana Pessille muistiota meiliin, mutta loppupuolella niitäkään ei enää tarvittu.”

”Koska kyse on rytmimusiikista, alkoi yllättävän moni biisi elämään siinä vaiheessa isosti omaa elämäänsä, kun niihin lisättiin perkussioita perusmotiivien taustalle. Tästä Trancelationsin sovitusprosessissa on lopulta kyse: tehdään soivista instrumenteista perkussiivisia tavalla tai toisella, vaikka ”sinfoninen viive” ja ”klassinen artikulaatio” eivät välttämättä salli metronomintarkkoja rytmejä. Ja kyllähän siitä varsin mainio kokonaisuus tulikin!”

Tulevaisuuden visio: Missä ja millaisen Classical Trancelationsin näemme ja kuulemme jatkossa?

DJ Orkidea: ”Seuraavaksi julkaistaan kolmas Classical Trancelations -albumi globaalisti Armadan kautta ja toivomme totta kai, että musiikkimme koskettaa ja saa hyvän vastaanoton. Tapahtumien osalta fokus ja toiveet ovat nyt täysin ulkomaan kuvioissa, joten toivottavasti näemme seuraavat konsertit Suomen ulkopuolella. Jos seuraava Trancelations-konsertti järjestetään Suomessa, niin tavoitteena on tehdä siitä vieläkin hienompi kokemus ja elämys niin sovitusten kuin koko konserttielämyksenkin osalta.”

Lowland: ”Muistan, kun kasiluokalla puhuttiin, mitä kukin meinaa tehdä ennen kuin täyttää viisikymmentä. Jotkut kävelivät Marsissa ja ostivat kuudennen Ferrarinsa, mutta mulla oli aina bucket listillä, että soitan jäähallissa ennen viiskymppisiä. No, en ole vielä viisikymppinen, joten tässä täytyy nyt sitten keksiä jotakin muuta.”

”Classical Trancelations oli upea kokemus, mutta jätti pahan nälän: miten tästä eteenpäin? Tämä Trancelationsin jengi on tunnettu siitä, että tismalleen samaa juttua ei tehdä kahdesti – ja se lupaus pidetään. Mitä tahansa se tulee olemaankaan, voitte olla vakuuttuneita, että pussissa on silloin uusia jekkuja. Marianna laulaa solistina myös niissä suunnitelmissa ainakin parissa biisissä. Sillä mimmillä on häkellyttävä kyky tulla vain lavalle ja julistaa yhdellä katseella: ’mä sit jätkät omistan tän lavan’.”

”Pieni paljastus. Kun Marianna lauloi kenraalissa Unitya, lohkesin kyyneliin ihan huolella. Hänellä oli se tietty äänensävy ja ilme niin ajattelin, että nyt on parasta keksiä jotain ennen kuin nolaan itseni itkemällä ja kumarruin flyygelin alle ’laittamaan piuhoja kiinni’. Siellä alhaalla miettiessäni kelasin, että jotenkin mun pitää kätkee vesittyneet silmät, joten päätin noustessani lyödä pääni flyygelin koskettimistoon. Paha vaan, että löin pääni niin lujaa, että purin poskeeni ja kieleeni sekä sain myös pahan ventin takaraivooni… mutta ainakin kyyneleet olivat perusteltuja.”

Luomisen iloa ja tuskaa: Mikä 2018 konsertin biiseistä oli haastavin toteuttaa ja miksi?

Lowland: ”Itselleni pahimpia pähkinöitä halkaistavaksi oli parikin, mutta eri syistä. Erikseen pitää mainita Mobyn Porcelain, jonka alkuperäisversion ’aika villisti tulkittu’ piano oli jotenkin ihan pilveä – että miten se nyt olikaan soitettu?”

”Kyyneleiltä en välttynyt oikeastaan yhdessäkään biisissä, mutta erityisen kipeästi haukkasi konsertissa kuultu Aviciin Hey Brother. Halusin, että tämä biisi on kunnianosoitus teemalla ’yksi meistä on poissa’. Kappaleen intro on kuin sotilaan hautajaiset ja sitä seuraa soittokunnan mukaan marssittaminen sillä ajatuksella, että näyttämme kuolemalle keskisormea: ’Ähä, vie vaan tyyppejä yks kerrallaan, musa elää!'”

”Mielenkiintoinen haaste oli myös Barberin Adagio. Konsertissa kuultu versio, jonka Barberin perikuntakin hyväksyi, on käytännössä William Orbitin versio Barberin Adagiosta, jonka Tiësto remixasi ja, josta minä taas sovitin tämän meidän versiomme. Pianoarpeggio läpi biisin tempossa 134 ja klikki korvissa. Ei ihan helppo.”

”Yllättäen itselleni korkein mäki kiivettäväksi oli Fatboy Slimin Right Here, Right Now. Biisi ei meinannut millään taittua fiilikseen, että nyt mennään eikä meinata. Vasta kun lisäsin selkeän biitin taustalle niin alkoi tapahtua. Tämä taas tarkoitti, että nyt tarvittiin rumpali keikalle ja luottomieheni Jari Varjo hoitikin sen tontin erittäin mallikkaasti. Biisistä tuntui puuttuvan vielä biitinkin jälkeen jotain, joten lopulta se kasvoi vielä parilla uudella sointukierrolla ja kuorolla. Viikon fiilistelyn jälkeen kokonaisuus alkoi toimia juuri niin kuin toivoin: näet vip-takahuoneessa dorkailtuasi yli kaksimetrisen poken tulevan sinua kohti pamppu kädessään ja tiedät, että elämäsi muuttuu pian todella mielenkiintoiseksi. Ja sitten se poke iskeekin sulle käteen drinkkilipun. Vaaran tunne oli siis todella vahvasti läsnä tässä biisissä.”

Classical Trancelations vientituotteena: Onko maailman konserttosalien valloitusta odotettavissa ja mihin haluaisitte viedä produktiotanne?

DJ Orkidea: ”Se, miten huimalla volyymilla vuoden 2016 konsertista levisi videoita, ja miten innostuneesti niihin reagoitiin osoitti, että Classical Trancelations kiinnostaa globaalisti. Vuoden 2018 keikkaa oli katsomassa iso joukko promoottoreita ympäri maailman Kaliforniasta Aasiaan ja he olivat näkemästään todella fiiliksissä.”

”Tiedostamme hyvin, että ensimmäisen ulkomaan keikan tekeminen on yhtä haastavaa kuin ensimmäisen Suomen keikankin tekeminen, joten tehtävää riittää. Musiikki koskettaa ihmisiä ja Petrin & Pessin uniikki, huikea tyyli sovituksissa on meidän suurin valttimme.”

Oded Peled (myynti & markkinointi): ”Classical Trancelationsin konsertit ovat jättäneet maailman kovimpien tuotantoyhtiöiden leuat lattialle. Uskon vakaasti, että seuraavan parin vuoden sisällä tullaan toteuttamaan ja kokemaan samankaltaisia, unohtumattomia konsertteja. Olisi huikeaa päästä Los Angelesin Walt Disney Concert Halliin, Lontoon Royal Albertin Halliin tai Tokyoon konsertoimaan.”

Mitä haluaisitte sanoa Classical Trancelationsin faneille?

DJ Orkidea ja Lowland: ”Ihmiset ovat konemusatapahtumissa aina iso osa tunnelmaa ja niin myös Classical Trancelationsissa. Iso kiitos kaikille, jotka ovat tulleet ja tuoneet oman tärkeän panoksensa mukanaan… ja fiilistelleet kanssamme!”

Katso kuvat konsertista: