Loppukesä 2021 on vienyt rock ’n rollin kivijalasta pari keskeistä kulmakiveä. 80-vuotiaana kuolleen The Rolling Stonesin rumpalin Charlie Wattsin kuolinuutinen heijastelee hieman hirtehisellä tavalla kuukausi sitten kuolleen ZZ Topin basisti Dusty Hillin viimeisiä viikkoja: ensin uutinen ikuiselta tuntuvan muusikon jättäytymisestä pois tulevilta keikoilta, ja parin viikon päästä pysäyttävä kuolinuutinen.
Watts oli yksi Rolling Stonesin ydinkolmikosta, joista kukaan ei kuitenkaan ollut perustajajäsen: bändi oli Brian Jonesin luomus, johon Watts liittyi laulaja Mick Jaggerin ja rytmikitaristi Keith Richard(s)in jälkeen, tammikuussa 1963. Sodan keskelle Lontoon pommitetulle Wembleyn alueelle 2. kesäkuuta vuonna 1941 syntynyt Watts oli tässä vaiheessa jo maineikas jazz- ja rhythm & blues -rumpali, joka oli niittänyt mainetta – ja mitä ilmeisimmin kiinnittänyt Richardsin huomion – Alexis Kornerin Blues Incorporatedissa.
Richardsista Watts löysi inspiroivan aisaparin. Wattsin omintakeisen rento ja ilmava, jazzmaisen svengaava mutta silti tarkka soitto yhdistettynä Richardsin kuminauhamaiseen grooveen on Rolling Stonesin viehätyksen ytimessä. Kaksikon soitto palaa rockin ja jazzin alkulähteille. Vuonna 2013 Mikal Gilmorelle antamassaan haastattelussa Watts kuvaili sitä, miten Richardsin kanssa he olivat löytäneet yhteisen sävelen New Orleansista ja sen second line -rytmiikasta: bassorumpu ankkuroi, ja kaikki muu on avoinna variaatiolle.
Kuin sanattomasta sopimuksesta Watts ja Richards osasivat intuitiivisesti limittää osansa niin, että lopputulos oli aina jollain tavoin jännittävän tai jopa vaarallisen tuntuista. Jos toinen kiilasi, niin toinen laahasi – tai siltä se ainakin tuntuu. Tästä jännitteestä syntyy se purkkamaisen tarttuva Stones-groove, jossa on imua kuin vastarassatussa viemärissä.
Jazz oli kuitenkin Wattsin alkuperäinen rakkaus, ja Stonesin levytysten ohella Watts on kvintettinsä ja kymmenjäsenisen orkesterinsa kanssa levyttänyt kymmenisen levyä jazz-standardeja ja tribuutteja ihailemilleen jazz-suuruksille kuten Charlie Parkerille. Vuonna 1964 Watts jopa julkaisi Parkerille omistetun ja tästä inspiraationsa ammentaneen lastenkirjan Ode to a High Flying Bird. Piirustuksista vastasi Watts itse, olihan hän elättänyt itsensä ennen muusikonvuosiaan mainospiirtäjänä. Harva tietää, että Watts myös osallistui vuodesta 1975 Stonesin jättimäisten lavarakennelmien suunnittelemiseen ja piirtämiseen, ja vastasi myös useista illustraatioista ja levynkansien suunnitteluista yhtyeen alkuvuosina. Vuonna 1996 haastattelussa Rolling Stone -lehdelle hän ilmoitti luonnostelleensa jokaisen vuoteen, jossa oli nukkunut kiertueiden aikana aina vuodesta 1967.
Nopealiikkeisempien yhtyetovereidensa vastaisesti Watts oli viilipyttymäinen ankkuri myrskyn keskellä myös siviilielämän puolella: vuonna 1964 solmittu avioliitto Shirley Ann Shepherdin kanssa kesti loppuun asti, vaikka 80-luvulla Wattsin käsistä lähtenyt alkoholin- ja huumeidenkäyttö sitä hetken silloin tuntui uhanneen. Nekrologeissa nyt taajaan esiintyneen tarinan siitä, miten oli tirvaissut Jaggeria tämän kutsuessa Wattsia ”rumpalikseen” (Jagger oli Wattsin mukaan hänen laulajansa, ei toisinpäin) Watts pisti vuonna 2003 viinaan piikkiin, ja ilmaisi katuvansa tekoaan.
Kirpputorilta heränneen Richardsin ja viimeisimmissä kiiltävissä trikoissa jumpanneen Jaggerin rinnalla Watts edusti pidättyvää, mutta jopa hieman dandymäisitä englantilaista tyyliä kolmiosaisissa puvuissaan ja ruseteissaan. Daily Telegraph ja Vanity Fair ovat kumpikin valinneet Wattsin rockin parhaiten pukeutuvaksi mieheksi.
Rumpalina Watts oli kunnioitettu, aivan omassa sarjassaan. Hänen tyylikäs, pidättyvä mutta aina eteenpäin puskeva soittonsa on rockin perustavanlaatuisimpia elementtejä. Village Voiceen kirjoittanut maineikas kriitikko Robert Christgau onkin kutsunut Wattsia ”rockin suurimmaksi ja hienoimmaksi rumpaliksi”.
Vuonna 2004 Wattsillä diagnositiin kurkkusyöpä, johon tämä sai sädehoitoa. Kuluvan vuoden elokuussa julkaistiin lehdistötiedote, jossa ilmoitettiin Wattsin jäävän lääkäriensä suosituksesta pois syksyn 2021 USA:n No Filter -kiertueelta. Syynä oli, että Wattsin ilmoitettiin toipuvan tarkemmin määrittelemättömästä lääketieteellisestä toimenpiteestä.
Watts kuoli lontoolaisessa sairaalassa 24.8.2021. Tarkkaa kuolinsyytä ei ole ilmoitettu.
Yhtye ei kirjoitettaessa vielä ole antanut virallista lausuntoa, vaan tyytynyt jakamaan Wattsin tiedottajan lyhytsanaisen viestin Wattsin kuolemasta, jossa Wattsia kuvaillaan rakastettuna aviomiehenä, isänä ja isosisänä, ja mainitaan sivulauseessa että tämä oli myös Rolling Stonesin rumpali.
Jagger on jakanut Instagramiin ja Twitteriin kuvan Wattsista hymyilemässä rumpusettinsä takana. Richards jakoi Facebookin kuvan Wattsin tyhjästä rumpusetistä, josssa roikkuu iso plakaatti: ”CLOSED”. Sekä Jagger että Richards ovat useassa yhteydessä ilmaisseet, että ilman Charlie Wattsia Rolling Stonesia ei ole. Sovitut USA:n keikat yhtye soittaa Richardsin soolobändistä tutun Steve Jordanin kanssa, mutta tulevaisuus näyttää syökö Glimmer Twins sanansa, vai lakkaavatko kivet lopulta vierimästä.