Klaxons on ehtinyt tehdä muutakin kuin sekoilla Itä-Lontoon baareissa ja hakea kemiallista inspiraatiota Ranskan maaseudulta: heidän toinen albuminsa on vihdoin valmis.
Teksti: Maria Kivimaa, kuva: Polydor
Käsi ylös: Kuka vielä muistaa bändin nimeltä Klaxons? Ryhmä pamahti indie-lasten lemmikiksi 2007, aloitti nu rave -villityksen ja voitti Brittien Mercury-pystin esikoislevyllään Myths of the Near Future.
Sitten tuli hiljaisuus. Glowstickit sammuivat, nu ravelle naureskeltiin ja bändi unohtui.
Entä nyt? Synnytys on ollut tuskaa, mutta musiikkisivusto Drowned in Soundin mukaan Klaxonsin kakkoslevy on vihdoin purkissa.
Albumihan oli lähes valmis jo vuosi sitten, mutta levy-yhtiö Polydor ilmoittikin, että Ranskan maaseudulla piripäissä kirjoitettu materiaali oli liian kokeellista ja synkkää, ja komensi yhtyeen takaisin studioon.
Törmäilin kevään mittaan bändin jäseniin Itä-Lontoon kapakoissa, ja uusi levy oli aina ”ihan muutaman viikon päästä valmis”. Poikien humalatilat syvenivät ja tuottajat vaihtuivat, mutta levyä ei kuulunut.
Kesällä bändi tiedotti olevansa kokonaan vailla tuottajaa ja albumin julkaisun siirtyvän hamaan tulevaisuuteen.
Syyskuussa remmiin astui tuottajaguru Ross Robinson (Korn, Sepultura, Slipknot). Roti palautui. Bändi lensi joulun alla Los Angelesiin Robinsonin studioille, ja solisti Jamie Reynoldsin Twitter-feed alkoi täyttyä ylistävistä kommenteista, joissa hän kehui niin tuottajaa ja bändikavereitaan.
Ja nyt lätyltä puuttuu enää julkaisupäivä.
Reynolds on paljastanut uuden albumin inspiraation lähteiksi muun muassa šamanismin sekä yhteistyön hihhulikirjailija Daniel Pinchbeckin kanssa. Pinchbeck tunnetaan psykedeelisten huumausaineiden puolestapuhujana.