Lyriikkablogin pääsiäishuumaus: Here Comes the Kevät ja minä

Tuukka Hämäläisellä on kevättä rinnassa ja pääsiäinen käsillä. Niinpä hän teki näistä lähtökohdista lyriikkablogin.

Teksti: Tuukka Hämäläinen, kuva: Beni Köhler

Easter Sunday, we were walking.
Easter Sunday, we were talking.
Isabel, my little one, take my hand. Time has come.

Easter, san. Patti Smith (Easter, 1978)

Pääsiäinen tarkoittaa, että kevät on jo hyvässä vauhdissa. Aurinko tulee takaisin, millä on pohjoisen pallonpuoliskon asukkaille suuri merkitys. Se nostaa mielialaa ja saa eläimet levottomiksi – hormonit hyrräävät. Samaa tunnetilaa kuvaa myös Kauko Röyhkän kappaleessa Kevät.

Aa, se tuntuu ilmassa,
se tuntuu ruumiissa,
se on tää paniikin tunne,
tää paniikin tunne,
ja se tulee joka kevät.

Kevät, san. Kauko Röyhkä (Tyttöjen ystävä, 1991)

Kevät on liikuttanut monia rock-lyyrikoita siinä missä muitakin taiteilijoita. Joskus se on pakottava lisääntymisvietti, joskus se on mielentila, rakastuminen tai vapautus pitkän talven jälkeen. Tavaramarkkinoiden Kevät-kappaleessa se on tapahtuma-aika, joka tietysti pitkälti määrittää tapahtumia. Ehkäpä laulun kertoja ”panee peliin koko elämän” juuri siksi, että kohtaaminen tapahtuu keväällä.

On siis kevät, kuljen Hakaniemenrantaan.
Tuuli ei tuule, mutta sade kyllä jaksaa.
Kevät, pystynkö mitään enää antaa?
Konkurssin koin, en haluu enää maksaa.

Kevät, san. Liisa Akimof (Lievä kosto, 1985)

Tavaramarkkinoiden klassikosta kannattaa ehdottomasti kuunnella myös Kotiteollisuuden coveri, sillä se muuttaa kappaleen sävyn täydellisesti.

Kun edes alkaa ajattelemaan kevät-biisejä, alkaa heti soida päässä Tommi Läntisen ihanan kaamea Kevät ja minä. Sanoituksellisesti kappale on yhtä pateettista hehkutusta kuin Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemä Anttilan keväthuumaus, mutta kaiketi siinä jokin ihmisiä viehättää. Pelkkää fiilistelyähän se on, mutta mikäs siinä.

Ei mikään oo niin ihanaa
kuin kulkea öisiä katuja
mm, kevät aika
kun maa alkaa tuoksua
ja niin minä kävelen
kohti meren rantaa
missä jäät alkaa lähteä
ja aalloilleen tilaa antaa
On pimeys ohi, taas kuljetaan valoon päin
kevät ja minä, mikä pari, valo lapset käsikkäin

Kevät ja minä, san. Tommi Läntinen (Maalla, merellä ja ilmassa!, 1995)

Kevättä ei myöskään pääse kovin pitkälle, ennen kuin on kuunneltava Here Comes the Sun. Biisihän ei ole niitä The Beatlesin särmikkäimpiä, mutta George Harrisonin sanoitus on yksinkertaisuudessaan oivaltava. Living in the Material World -dokumentissa Eric Clapton kertoi olleensa läsnä Here Comes the Sunin syntyessä. Harrison ilmestyi autostaan Claptonin pihalle ja alkoi improvisoida biisiä. Epäilemättä silloin oli kevät.

Little darling, it’s been a long cold lonely winter
Little darling, it feels like years since it’s been here
Here comes the sun
Here comes the sun, and I say
It’s all right

Here Comes the Sun, san. George Harrison (Abbey Road, 1969)

Onhan siinä keväässä jotain kummallista, mikä saa ihmisen haluamaan loikkia pellolla kuin beatlesit ikään. Mutta on siinä myös ikäviä puolia. Lumen alta paljastuvat koiranjätökset ja sulavat lumiukot. Mokoman Perspektiivi kiteyttää tämän kaksijakoisuuden osoittaen, että kyse on lähinnä näkökulmasta.

Miksi näen niin paljon rumuutta,
siellä missä muut kauneutta
Kun löydät katseellasi kevään ensi perhosen,
minä lumen alta raadon jäniksen

Perspektiivi, san. Marko Annala (Valu, 1999)

Kristillisesti pääsiäinen on tietysti pelkkää Jeesusta, mutta raamatullisista aiheista on kirjoitettu kovin vähän ei-julistuksellista lyriikkaa. CMX:n varhaisdemolta löytyy tietysti Jesse delaa, mutta pitäytykäämme Bruce Springsteenin biisissä Jesus Was an Only Son. Kappalehan käsittelee oikeastaan Jeesuksen äitisuhdetta ja sisäistä kurimusta tulevan ristiinnaulitsemisen kynnyksellä.

In the garden at Gethsemane
He prayed for the life he’d never live,
He beseeched his Heavenly Father to remove
The cup of death from his lips

Now there’s a loss that can never be replaced,
A destination that can never be reached
A light you’ll never find in another’s face,
A sea whose distance cannot be breached

Jesus Was an Only Son, san. Bruce Springsteen (Devils & Dust, 2005)

Pääsiäinen on tietysti myös pakanallinen juhla, etenkin suomalaisittain. Kiirastorstain nimikin tulee ”kiirasta”, joka oli suomalaisen muinaisuskon paha henki. Kiirastorstaina tehtiin rituaaleja karkoittaakseen paha pois pihapiiristä ennen kesän maanviljelyn aloittamista. Samoja rituaaleja toistetaan vieläkin siivoamisen ja lomamatkojen buukkaamisen muodossa, nehän pitävät pahan masennuksen pois elämänpiiristä.

A ghost of a mist was on the field
The gray and the green together
The noise of a distant farm machine
Out of the first light came

A tattered necklace of hedge end trees
On the southern side of the hill
Betrays where the border runs between
Where Mary Dunoon’s boy fell

Easter here again, a time for the blind to see
Easter, surely now, can all of your hearts be free

Easter, san. Steve Hogarth (Season’s End, 1989)