Oikein hyvää ja lämminhenkistä joulua kaikille! Tuukka Hämäläinen pistää vuoden viimeisessä lyriikkablogissaan joululaulut halki, poikki ja pinoon.
Teksti: Tuukka Hämäläinen, Kuva: Johanna / Universal
Joulu on taas ja sika on sähköuunissa. Suomessa on kunnioitettava ”vaihtoehtoisten” joululaulujen historia ja tänäkin vuonna niitä on taas ilmestynyt jokunen. Viime vuonna tuli joululauluja ruodittua peräti kolmen blogin verran, joten katsotaan nyt vain nämä ajankohtaisimmat.
Koti-Viikate-Teollisuus – Adventti
(san. Kaarle Viikate)
Enkelit langenneet etsivät jouluna kuoroaan
Keskitysleirimarketeissa odottaa kukin vuoroaan
Tänä vuonna kinkun sijaan kissa pöydälle nostetaan
Piilopullo ykkösellä kitaan vaimolle kostetaan
Kaarle Viikatteelle olen vaatinut Junnu Vainio -palkintoakin, mutta tästä kipaleesta Viikatteen sanaseppo ei kyllä liputusta ansaitse. Vaikka Kaarle on puikoissa, on biisi tehty Kotiteollisuuden ehdoilla soundia ja sanoitusta myöten. Viikatteen aiemmat Vuoden synkin juhla -albumin kappaleet selättävät tämän mennen tullen.
Lumi sataa maahan, joka ylpeä on roudastaan
Ilta päättyy aahan, luun löytää vetäjä kourastaan
Mutta ennen kun me tästä
Joudumme viimein helvettiin
Nauttikaamme ikijäästä, joka paketoi, paketoi adventin
Myönnettävästi kappaleen pääriffi on tarttuva, ja ”ikijää, joka paketoi adventin” on tyylikäs kielikuva. Itselleni kappaleen kaatoi kyllä väliosuuden säe: ”Vaatehuoneessa joulupukki takaa äitiä rakastaa.” Jotenkin kömpelöä.
Martina Aitolehti, Frederik & Neumann – Aito Joulu
(san. Sinikka Svärd c Manus)
Katso meihin joulun Herra,
katso tänään meihin niin,
että syvä rauha virtaa näihin kylmiin sydämiin.
Katso meihin joulun Herra,
katso silmin lämpimin.
Anna meille rakkautta, joulun liekki suloisin.
On ehkä epäreilua nostaa Suomen Pipliaseuran ja pääkaupunkiseudun seurakuntaryhmien tuottama kipale vähemmän perinteisten joululaulujen joukkoon. Falskiutensa vuoksi tämä ansaitsee kuitenkin huomiota.
Ei minulla ole mitään lähtökohtaisesti uskonnollisia joululauluja vastaan – miksi olisikaan – mutta esittäjistään se biisi tunnetaan. Martina Aitolehti ja kumppanit eivät nyt varsinaisesti assosioidu joulun hartauteen, minkä vuoksi lopputulos kuulostaa lähinnä parodialta. Otsikoksi: ”Julkimot rahastavat hartaudellaan.” Jos jotain, niin seurakuntien luulisi loukkaantuvan tällaisesta – ei tuottavan sitä.
On niin kiire, uupumuskin jähmettää jo askeleen,
laahustan vain hädin tuskin pikku puotiin läheiseen.
Mietin miksi puuhailulla täytän tyhjää sisälläin.
Eikö joulu voisi tulla seimen lapseen hiljentäin?
Stig – Piparia Piparia
(san. Stig)
Hei kulta, mä tahdon rakkautta sulta.
Saanko maistaa sun piparia piparia?
Kulta, mä tahdon rakkautta sulta.
Saanko maistaa sun piparia piparia?
Se on niin makeaa,
enkä mä pysty sitä vastustaa.
Hei kulta, mä tahdon rakkautta sulta.
Saanko maistaa sun piparia piparia?
Ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä, että vuoden pikkutuhma joululaulu on Stigin käsialaa. Vaikka nämä vuosittaiset piparijutut alkavatkin jo maistua puulta (heh heh), on Stigin kappale itseasiassa todella, todella hyvä. (Kuka muuten on keksinyt alunperin, että ”pipari” viittaisi ”siihen”? Helvetin outo mielleyhtymä.)
On eväät joskus levällään.
Tienposkes makaan selällään.
Mut lasin maitoo ja yks pieni keksi vaan
saa taas kaiken paremmaksi muuttumaan.
Stigin kappaleesta erityisen toimivan tekee se, etteivät sanat ”lapsen ymmärtäminä” olisi ollenkaan tuhmat. Siinähän halutaan vaan rakkautta ja pipareita. Eikös joulussa pitäisi olla juuri niistä kysymys? Unohtamatta lahjoja ja suklaata.