Kun samassa lauseessa mainitaan digitaalinen musiikkitiedosto ja Lars Ulrich, muistunee monelle varmasti ensimmäisenä mieleen Metallica-rumpalin 2000-luvun alussa käymä julkinen taistelu tiedostonjakopalvelu Napsteria vastaan. Ulrich haastoi tuolloin Napsterin oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista huomattuaan, että palvelussa levitettiin Metallican julkaisematonta studiomateriaalia. Napster suljettiin lopulta heinäkuussa 2001.
Nykyään Ulrichin kanta digitaaliseen jakeluun on kuitenkin varsin erilainen, sillä BBC World Servicen haastattelussa hän kertoi taannoin jopa pitävänsä streaming-palveluista. Syykin on yksinkertainen ja ymmärrettävä: toisin kuin Napsterissa, artistit saavat nykyisten suoratoistopalvelujen kautta rahaa.
”Uskon, että streamaus on hyväksi musiikille. Jotkut artistit saattavat valittaa, etteivät he saa tarpeeksi rahallista korvausta streamauksesta, mutta minusta streamauksessa tärkeintä on se, että kyseessä on kaikilla rintamilla jokaisen oma ja tietoinen valinta. Artistit voivat itse tuoda musiikkinsa saataville, ja fanit taasen voivat itse päättää, haluavatko he päästä osaksi sitä. Valinnanvapaus on myös näitä artisteja edustavilla levy-yhtiöillä. Viisitoista vuotta sitten tällaista valinnanvapautta ei vielä ollut”, Ulrich kertoi BBC:lle.
Haastattelussa Ulrich kehui sekä Spofityta että Applea ja mainitsi yhteistyön molempien yritysten kanssa olevan palkitsevaa, koska molemmissa aidosti rakastetaan musiikkia. Ulrich kuitenkin tiedostaa streaming-palvelujen hyödyttävän tällä hetkellä pienempien ja riippumattomien artistien sijasta vielä niitä isoja nimiä, joilla on jo ennestään vankka suosio.
”On totta, että streamauksesta on todennäköisesti enemmän hyötyä isoille artisteille. Olen esimerkiksi huomannut, että streaming-palvelujen julkiset soittolistat sisältävät usein vain näiden tunnettujen artistien musiikkia.”
Ulrich ei silti pidä pienempien artistien saamaa vähäisempää huomiota negatiivisena asiana, sillä hänen mielestään monet heistä vain kopioivat menneiden vuosien legendoja.
”En saa paljoa irti uudesta musiikista, koska hyvää uutta musiikkia on nykyään yksinkertaisesti vain vähemmän. Suuri osa kuulemastani uudesta musiikista on vain vanhojen asioiden toistoa. Ei ole enää uusia The Beatleseja, Miles Daviseja tai Jimi Hendrixejä, jotka kuljettaisivat meidät kädestä pitäen täysin tuntemattomiin ja tutkimattomiin paikkoihin musiikillisesti.”