My Dying Bride haluaa selvästi hemmotella vanhoja fanejaan. Sehän maar passaa.
Kuva: Peaceville
Death/doomin kantaisäksi tituleerattu My Dying Bride kuuluu niihin yhtyeisiin, joista ei pääse eroon millään myrkyllä. Yhtye on vähän kuin maanmiehensä Paradise Lost: suosion lakipiste on saavutettu jo aikaa sitten, mutta vuosikymmeniä vanha yhtye pärjää edelleen innokkaimpien faniensa, vanhan maineensa ja passeleiden uusien levyjensä voimin. My Dying Briden 2000-luvun julkaisuihin lukeutuu sekä vallan toimivia levyjä (For Lies I Sire, 2009) että aivan poskettoman huonoja esityksiä (Evinta, 2011), mutta ei niiden parissa ole totuuden nimessä malttanut hienoimpina hetkinäkään viihtyä kauaa. Olisiko yhtye käyttänyt 22 vuoden, 10 studiolevyn ja 10 pienemmän julkaisun myötä temppuvarastonsa loppuun?
Eipä sanota vielä mitään, sillä 15. lokakuuta julkaistavalta A Map of All Our Failures -levyltä irroitettu maistiaisbiisi Kneel Till Doomsday lupaa hyvää. Vanhat fanit tuntevat olonsa heti alkutahdeista kotoisaksi, sillä kappaleen kitaraintro tuo melkoisen vahvasti mieleen bändin 19 vuoden takaisen Turn Loose the Swans -klasarin nimikkobiisin. Tekisikö yhtye saman tempun kuin Paradise Lost ja julkaisisi nuoruuden päiviensä veroisen levyn vielä kiikkustuolista käsin? Tätä mielenkiinnolla odotamme.
Kuuntele Kneel Till Doomsday alta. Kappale on myös ladattavissa ilmaiseksi, mutta sekä My Dying Briden että levy-yhtiö Peacevillen kotisivut ovat tätä kirjoittaessa nurin, joten suoraa linkkiä ei ole pistää. Tavoittelemanne numero on nyt varattu, yrittäkää myöhemmin uudelleen.
