Rumban juttusarjassa nostetaan esiin kiinnostavia ja potentiaalisia nimiä. Haastattelussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten ja miksi hän valitsi artistin polun. Edellisessä osassa oli Ida, ja sen löydät täältä.
Hiphopia, soulia ja funkia yhdistelevä Vanni-yhtye julkaisi perjantaina 17. huhtikuuta debyyttialbuminsa nimeltä Kasvava. Vuodesta 2022 lähtien keikkaillut Vanni-kollektiivi elää orgaanisesti ja kasvaa parhaimmillaan yli kymmenhenkiseksi bändiksi. Musiikissa kuullaan kaikkea räpistä lauluun ja jousista torviin, ja keikoillaan bändi saattaa oman tuotantonsa esittämisen lisäksi heittäytyä improvisoimaan.
Yhtyeen keulakuvana toimii säveltäjä-sanoittaja-solisti Fanny Saarelainen, jonka haastattelu löytyy alta. Kasvava-debyyttialbumilla hän käsittelee elämäänsä naisena pohtimalla muun muassa kiltin ja tuhman tytön rooleja, väen voimaa, seksuaalisuutta ja rakkauden eri muotoja.
Mikä soi napeissa just nyt?
”Olen tarvinnut lähiaikoina tunteikasta, lohduttavaa musiikkia ja luonut lohtu-soittolistaa, joten korvissa on soinut mm. suomalaiset Ylva Haru ja Viitasen Piia. Myös Maron ja Glass Animalsin albumeita tulee usein laitettua soimaan. Nostettakoon yhtenä biisi, jonka kautta löysin Ylva Harun: Palefacen ja Ylva Harun Mikä susta tulee isona, joka on musta äärettömän kaunis ja isällisen kannustava biisi.”
Mist sä tuut?
”Mä olen Fanny Saarelainen, 27-vuotias monialainen taiteen ja hyvinvoinnin tekijä. Olen toiminut yrittäjänä koko aikuisikäni, aluksi extremeurheilun puolella urheillen, reissaten ja kuvaten. Kameratyöskentely oli pitkään mun näkyvin luovuuden väylä, vaikka ystävät tiesivätkin, että mulla on suuri palo musiikkiin ja kuulivat mun freestyleemista. Sittemmin olen opiskellut hiphop-muusikoksi, tuottanut musiikkivideoita itselleni ja muille, sekä esiintynyt monitaiteisissa projekteissa yleisöille vauvoista vaariin. Luotsaan jyväskyläläistä Vanni-yhtyettä, sekä toimin sanoittajana, säveltäjänä ja solistina.”
”Mun erityisosaaminen näkyy mun Runonpunoja-konseptissa, jonka myötä esiinnyn erilaisissa tapahtumissa tehden mittatilaussanataidetta. Runonpunojana teen tilaajille omia lauluja esimerkiksi synttäreillä, kastajaisissa, häiden seremoniamestarina tai erilaisten organisaatioiden paneelikeskusteluissa, luennoilla tai juhlissa.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Kun olin 3-vuotias, äiti kysyi multa, että mikä musta tulee isona. Vastaus oli että ammattilainen. Lisäselvitysten jälkeen kävi ilmi, että tämä ammattilainen aikoo tanssia, maalata, näytellä ja laulaa.”
”Äitin kanssa kävin myös karaokessa jo ennen lukutaitoa. Jossain isossa tapahtumassa ei löytynyt mun Mörrimöykky-bravuuria karaokelaitteista, ja äiti sitten heitti, että laula Mombasa. Ei haitannut, etten osannut sanoja, kun äiti lauloi mulle kaiuttimen takaa ja mä toistin kuulemaani samalla mikrofoniin.”
”Ekoja räppibiisejä kirjoitin 10-vuotiaana, kun olin saanut lasten leirillä tuplata Joni Tapani -nimistä artistia ja innostuin räpistä. Teini-iän ja varhaisaikuisuuden myllerryksissä kadotin hetkeksi uskon artistiuteeni, mutta hiljalleen, pysähtymällä ja itseni syvemmin hyväksymällä usko palasi ja pääsin opiskelemaan hiphop-muusikoksi. Näistä asioista laulan myös meidän yhtyeen Kuukivi-kappaleella. <3″
Musiikillinen esikuvasi?
”Suomalaisia ihailemiani artisteja ovat muun muassa Chisu, Vesala, Paleface ja Asa. Chisu on ensimmäisiä artisteja, jonka keikalla olen ollut, ja se päivä Konneveden Häyrylänranta Pop & Bluesissa oli varmasti alakouluikäiselle pikkukylän tytölle maaginen. PMMP:n biisejä on laulettu Singstarista moneen kertaan, ja nykyään Vesalan monialainen tekijyys inspiroi. Teini-iässä sitten alko räppi kolista huolella, ja silloin soi paljon Paleface, Asa ja Huge L. Kaikkien näiden artistien rohkeus, monipuolisuus ja omalaatuisuus iskee muhun.”
Supervoimasi?
”Heittäytymiskyky. Se näkyy varmasti kykynä olla läsnä ihmisten kanssa ja keikkatilanteissa. Kykynä hypätä eri rooleihin, tilanteisiin ja tyyleihin taiteen tekijänä ja yrittäjänä. Freestyle-räpin ja muun improvisaation tuottamisessa. Lasten leikittämisessä. Uskalluksena tulla näkyväksi omana, inhimillisenä itsenään, sellaisena kuin kussakin hetkessä on.”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Läsnäolo, monipuolisuus ja yllättävyys, syvällisyys, inhimillisyys ja sen myötä tietynlainen lähelle päästäminen.”
”Musiikillisesti varmaan rimittelyt ja runollisuus, upeat torvet ja jouset, groove, oikeat soittimet ja oikeat soittajat. Se että kappaleet ovat saaneet kasvaa haluamaansa muotoon, sen sijaan että ne pakotettaisiin nykyaikana vallitsevaan kahden minuutin ja loputtoman kertsin trendimittaan. Sellainen tyylikäs, rehellinen ja orgaaninen meininki.”
Lue myös: No cap rap – haastattelussa Tunkkaset-yhtyeestä tuttu Jiminy
Lue myös: ”Haluaisin joskus vielä kirjoittaa parhaan rakkausbiisin” – haastattelussa ville1000000
VANNI?
”Mulle on tärkeää tulla yhteen tekemään taitavien, ihastuttavien ja inspiroivien ihmisten kanssa taidetta. Kokeilla uutta, opetella ja kasvaa. Luoda itselle ja muille paikkoja ilmaista itseään, tulla näkyväksi ja eläväksi taiteellaan. Vannin Kasvava-albumilla saatiin kuulla tosi paljon ekoja kertoja. Se on meidän debyytti, mutta sen lisäksi siellä pääsi esiintymään kymmeniä tyyppejä, joita ei ole ennen kuultu studiolla. Upeat tyypit pääsivät soittamaan ekoja soolojaan. Sen teossa oli toistasataa paikallista tyyppiä, ja niistä yli puolet olivat naisia. Se sopii hyvin yhteen albumin kantavien teemojen kanssa, pohdintoihin naiseuden eri puolista, sekä unelmointiin, kasvuun ja rohkeaan itsensä ilmaisemiseen.”
”Sanoittaminen on toistaiseksi ollut mun omissa käsissä ja sitä olen tehnyt yksin. Se on portti mun ajatuksiin ja tunteisiin, joka rakentaa mulle suhdetta itseeni. Kasvava-albumin biiseille rakentuikin ensin tekstit, ja sitten niiden ympärille lähettiin luomaan musiikkia. Seuraavissa biiseissä lähestymistapa, teemat ja kaikki onkin taas erilaista. Vanni on elävä ja muuntuva porukka, joten me pidätetään kaikki oikeudet muutoksiin.”
”Toivon, että meidän taiteen ääreen olisi ilo pysähtyä. Voisi turvallisesti valahtaa musiikin vietäväksi, tutkia omaa sisintään ja antaa inspiraation alkaa punoa omannäköistä elämää, jossa on kaiken voittavaa rakkautta, toivoa ja unelmia. Mä tiedän miltä tuntuu, kun tuntuu pahalta, ja mä tiedän miten tärkeää on, kun joku sanoittaa taiteellaan jotain itselle vaikeaa tai herkkää. Sitten se silta, jota olen rakentanut itseeni, saakin yhtäkkiä olla myös silta muihin. Se on arvokasta.”