”Yritän pyrkiä haavoittuneisuuteen ja läsnäoloon laulaessa” – Haastattelussa debyyttialbuminsa julkaissut Lxandra

Lxandra on noteerattu ulkomailla.

12.06.2021

Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Roope Yliaho, sen löydät täältä.

Tällä kertaa on vuorossa todellakin nousussa oleva Lxandra, joka julkaisi juuri debyyttialbuminsa Careful What I Dream Of. Saksalaiselle levy-yhtiölle kiinnitetty artisti tekee melankolisen mystistä poppia ja vaikuttaa vahvasti myös visuaalien saralla. Rumballe hän kertoo musikaalisesta taustastaan ja uudesta levystään.

Mikä soi napeissa just nyt?
”Viime vuoden aikana olen kuunnellut paljon Phoebe Bridgersin Punisher-levyä, Mavi Phoenixin Grass And The Sun -kappaletta ja Rostamin From The Back of a Cabia. Hassan Maikalin levy oli superhieno.”

Lxandra?
”Teen melankolista alternatiivista poppia, yrittäen luoda kiinnostavia maailmoja. Sanoitukset ovat supertärkeitä, niihin tykkään keskittyä. Toivottavasti musiikkini on ihmisille lohdullista, jollakin tavalla voimaannuttavaa.”

Mist sä tuut?
”Lapsesta saakka ollut kaikenlaista musahommaa ja siihen on vähän kasvanut. Oli inspiroiva ympäristö, kun asuin Suomenlinnassa ja isäni on myös muusikko. Soitin klassista pianoa pitkään ja jossain vaiheessa myös kanteletta. Olin kuorossa, mutta musalukiossa tuli treenattua enemmän soololaulua, jolloin aloitin myös laulutunnit.”

”Aloin tehdä biisejä joskus lukiossa. Musiikkiura alkoi, kun kävin Berliinissä keväällä 2015. Olin jo vuotta aiemmin ollut uuden vuoden vaihteen Berliinissä ja ihastuin siihen kaupunkiin. Tapasin tyyppejä musamaailmasta ja mietin, että miksi en menisi testaamaan. Tarkoitus oli olla vain joku kolme kuukautta ja tsekkailla millaista se biisin kirjoittaminen tai artistina oleminen voisi olla. Se olikin just se oikea mesta mulle, ainakin silloin. Sitten kun muutin Berliiniin, niin siitä se vähän lähti.”

”Kun julkaisin itse omakustanteisesti pari biisiä, niin jengi kiinnostui ja kävin Los Angelesissa, jonka jälkeen sainasin saksalaiseen levy-yhtiöön.”

Oma levy?
”Olen aina rakastanut kokonaisuuksia ja on ollut aina se unelma, että saisi tehdä kokonaisen levyn ja julkaista sen vinyylinä. Olen tosi ylpeä, että olen saanut tehtyä ton. Siinä oli paljon duunia ja se kokonaisuus on mennyt monen prosessin läpi, jotta siitä on tullut mikä se on. Jotkut biiseistä on kirjoitettu kolme – neljä vuotta sitten.”

”Olen itse toiminut levyn vastaavana tuottajana ja hienojen tyyppien kanssa sai viedä levyn finaaliin. Välillä vaikeaa, mutta opettavainen ja hieno matka.”

”Levyllä on pari teemaa, mitkä muotoutui biisejä tehdessä. Kokonaisuus kertoo monista vaikeista asioista ja en halua mennä liikaa teemoihin, vaan toivon että on kuuntelijoille oma tarinansa ja ihmiset pystyy luomaan siitä oman jutun.”

Kansainvälinen tunnustus?
”Kun sainasin isolle levy-yhtiölle oli paljon ihmisiä joilla oli mielipiteitä ja lupauksia isoista asioista. Se on ollut supersiistiä, mutta myös hämmentävää.”

”Matkan varrella kadotin itseni, kun tapahtui niin paljon ympärillä. Se on opettanut paljon: nyt kun on löytänyt jonkinlaisen rauhan tekemisessä ja on oikeat tyypit ympärillä, niin on saanut hyvää kokemusta, mistä on ollut hyötyä ja tulee varmasti olemaankin.”

”Kun kadottaa itsensä täysin, niin on pakko löytää itsensä uudelleen – se on ainoa vaihtoehto. Siinä kohtaa oli tärkeää, että oli oikeat tyypit ympärillä ja antaa itselleen aikaa: meditoi ja käy terapiassa.”

”Yritän tehdä musiikkia intuitiivisesti täydestä sydämestä ja katsoa jälkeenpäin, että millaista tuli. Eikä, että joku odottaa jotain ja sitten yritetään tehdä sitä. Siitä harvoin tulee hyvää tai mitenkään kiinnostavaa.”

Musiikillinen esikuvasi?
”Lapsena kuuntelin Whitney Houstonia ”isoilta ceedeiltä”. Mä kutsuin niitä isoiksi ceedeiksi, kun vinskoja kuunneltiin. Mun vanhemmat kuunteli paljon Joni Mitchellia, Princea, Aretha Franklinia, Carole Kingia ja kaikkea tollaista.”

”Varmasti noi kaikki olivat (esikuvia), mutta myöhemmin myös monet muut vahvat naisartistit, artistit jotka tuottavat itse inspiroivat. FKA Twigsin visuaalit ovat tosi vaikuttavia.”

”Visuaalit ja valokuvat ovat pitkään olleet mulle tapa ilmaista itseäni. Jotenkin artistina oleminen on tosi siistiä, kun niitä kaikkia juttuja voi tehdä. Ollut hienoa, kun on ollut mahdollisuus duunaa myös noita. Tykkään tehdä myös siten musiikkia, että ajattelen jonkun visuaalin kautta sen.”

Millainen elokuva musiikkisi olisi?
”David Lynch -tyyppinen. Mullholland Drive on upea elokuva. Lynchin elokuvat ja musiikki ovat inspiroineet levyä tehdessä, tykkään ottaa yleensäkin inspistä leffoista. Hassu juttu, mutta kaksi vuotta sitten käsikirjoitin elokuvan albumille. Korona- ja rahasyistä en saanut sitä tehtyä, mutta ehkä joskus teen.”

”Soundtrackien tekeminen kiinnostaa. Mun yksi iso ja yksityiskohtainen unelma olisi se, että olisi joku biisi jossakin isossa leffassa ja se biisi olisi Oscar-ehdokkaana. Se olisi siistiä, haha. Mulla on ollut jonkun verran biisejä leffoissa ja sarjoissa. Se antaa musalle uuden näkökulman ja ihmiset voi tavallaan löytää biisin jotain muutakin kautta, mikä on tosi siistiä.”

Ympäristö?
”Olen ollut nuoresta saakka tosi tietoinen ilmastonmuutoksesta. 12-vuotiaana aloin vegetaristiksi ja lukemaan noista jutuista. Välillä oli ilmastoahdistusta ja sitä on kyllä paljon vieläkin.”

”Striimauksesta ja muusta kuluu paljon energiaa, joten mulle on tärkeää ettei loisi mitään uutta. Sen takia esimerkiksi merch (fanituotteet) on mulle tosi iso kysymys, tuntuu että jengillä on jo aika paljon t-paitoja.”

”Joten kun tehtiin se vinyyli, niin se on kokonaan kierrätysmatskuista. Haluan tehdä niin paljon kuin mahdollista asian eteen, koska tää maailma on aika huolestuttavassa tilassa. Toivon sitä myös muilta artisteilta – ja vielä enemmän itseltänikin. Jos asioista puhuu, niin tärkeää on myös jotain tehdä. Hienoa toki että puhutaan, se on plussaa.”

Supervoimasi?
”Yritän pyrkiä haavoittuneisuuteen ja läsnäoloon laulaessa. Aina kun laulan, niin se on tosi intuitiivinen tila. Se vaikuttaa vahvasti ihmisiin. Toivon, että musiikki herättää tunteita.”

”Tekemisessä olen tosi päämäärätietoinen. Menen vaikka kannon ja kiven läpi. Sanotaanko se niin, en ole varma, haha. Se on kuitenkin sellainen juttu mikä on auttanut ja vienyt eteenpäin.”

Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Yhdistelmään spesiaaleja maailmoja, mutta tosi samaistuttavia tunteita. Vähän kuin olisi toisessa todellisuudessa.”

Mitkä kolme biisiä kannattaisi kuunnella levyltä?
”Vaikea sanoa, lempparit tuntuvat vaihtelevan päivittäin. Toki suosittelen kuuntelemaan koko levyn alusta loppuun, mutta ehkä omat suosikit juuri nyt ovat Rabbit, Believe ja Alright Now.”

Lisää luettavaa