A Band Called Death esitetään tänään Rokumentissa. Teemu Fiilin arvioi elokuvan tänään julkaistussa Rumbassa 11/13.
Teksti: Teemu Fiilin
Siitä, mikä oli ensimmäinen punkbändi, voidaan kiistellä maailman tappiin saakka, mutta ensimmäinen musta punkbändi ei ainakaan ollut Bad Brains. Ainakin se tulee selväksi Mark Christopher Covinon ja Jeff Howlettin A Band Called Death -dokumenttielokuvan (2012) myötä.
Rokumentti- ja Night Visions -festivaaleilla nähty A Band Called Death kertoo pitkälti saman tarinan kuin taannoinen suosikkidokumentti Searching for Sugar Man (2012). Sen keskushenkilö Sixto Rodriguez oli maailman unohtama ja internetin avulla uudelleen löydetty folkpop-artisti, Death oli jo ennen ainuttakaan albumijulkaisua omaan tinkimättömyyteensä tuhoutunut protopunk-yhtye 1970-luvulta. Deathin soittajat nyt vain sattuivat olemaan Detroitissa Motownin varjossa kasvaneita afrikkalais-amerikkalaisia poikia. Myös Death löydettiin uudelleen innokkaiden levyrottien sekä bändin jäsenten omien lasten avulla.
Vaikka käytännössä kyse on vain puolitoistatuntisesta puhuvien päiden kavalkadista, dokumentti on hieno, koskettava ja liikuttava. Ja vaikkei vertauksilta voi välttyä, elokuva itse ei voi mitään tarinansa samankaltaisuudelle Searching for Sugar Manin kanssa.
Arvio on julkaistu Rumbassa 14/13. A Band Called Death tänään Joensuun Tapio 3:ssa klo 22:30
A BAND CALLED DEATH [Trailer] from Drafthouse Films on Vimeo.