What Do You Mean? megahittiä lukuunottamatta poptähti Justin Bieber on viime aikoina saanut jälleen mainetta kiivaspäisenä rettelöitsijänä, joka ei kestä vastoinkäymisiä, mukiloi toimittajia ja jättää keikkoja kesken.
Viimeisin jupakka tapahtui Oslossa. Aiempiin tapauksiin mahtuu huumeissa autoilua, laittomia apinoita, kannabiksen siemenien kuljetusta ja öitä putkassa.
Manageri Scooter Braunin lupauksista huolimatta viime vuoden tauolla ollut Bieber ei jättänyt skandaaleja taakseen. 21-vuotias kanadalainen on hänen riehumisestaan kuvatuissa videoissa silmittömän raivon vallassa, ihan kuin hädässä.
Kuten Rumbassa aiemmin sivuttiin, lapsitähtien ongelmat eivät ole uusi asia. Miksi?
Manageri Braun kertoi, että Bieberillä on ollut omaa aikaa viimeeksi 12-vuotiaana. Rumban haastattelema psykologi Keijo Tahkokallio väittää, että lapsuuden ”keskeyttämisestä” voi seurata isoja ongelmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen.
”Aivojen etulohkot alkavat kehittyä 11-12-vuoden iässä, ne huolehtivat arvojen ja riskien arvioinnista ja tunteiden tahdonalaisesta säätelystä. Jos lapsuus loppuu 12-vuotiaana, lapsi juuttuu vaiston varaisen toiminnan kehitysvaiheeseen, joka näkyy tunteiden hallinnassa ja sosiaalisissa tilanteissa”, Tahkokallio sanoo.
”Dopamiinitasot sekoittuvat liiallisesta infotulvasta. Maine ja raha myös addiktoivat huomattavasti.”
Hänen mukaansa ylikasvanut ego syntyy vaikeuksista suhteuttaa itseään muihin realistisella tavalla. Liian nopea aikuisuuteen tai huomion kohteeksi joutuminen johtavat tähän.
”Käytösongelmat johtuvat myös hoivavajeesta. Lapset tarvitsevat koko lapsuuden ja nuoruuden ajan turvallisuuden tunnetta, jonka antaa vanhempien ja muiden läheisten aikuisten huolenpito”, hän jatkaa.
”Kun lapsuus loppuu, hoiva loppuu ja lapsi jää omilleen huolehtimaan emotionaalisesti itse itsestään. Tämä purkautuu helposti älyttömällä tavalla.”
NME:n haastattelussa Bieber avauitui elämästään, jonka hän kiteytti sanoihin: ”En toivoisi tätä kenellekään”.
Hän kertoi olevansa eristetty maailmasta.
“Faneja ja paparazzeja on joka puolella. Jos ei voi tehdä mitään eikä mennä minnekään, masentuu. Tämä elämä voi repiä sinut riekaleiksi”, hän sanoi.
”Skandaaliotsikot sopivat minusta kuvitettuun Justin Bieber -brändiin. Minusta on tehty kokonaisvaltainen poptähti. Minä itse halusin tehdä vain musiikkia, en värväytynyt tähän paskaan.”
Bieber sanoi samaistuneensa Amy Winehouseen katsottuaan laulajasta kertovan dokumentin Amy (2015). Siinä nuori Winehouse kertoo halunneensa tehdä vain musiikkia, eikä joutua menestyksen pyörteeseen. Pyörre vei alkoholimyrkytykseen ja kuolemaan vuonna 2011.
“Näin, mitä media teki hänelle. Kun hän oli pohjalla, ihmiset yrittivät vain työntää hänet syvemmälle, kunnes hän kadotti itsensä. Samaa yritetään tehdä nyt minulle”, Bieber sanoi.
Dokumentissa Winehousen ystävä ja kollega Yasiin Bey, tunnetummin Mos Def, pohti laulajattaren tarvinneen rajoja, mutta kaikki yrittivät lähinnä käyttää häntä rajojen rikkomiseen.
Laulaja sai heroiinin yliannostuksen ja tarvitsi vieroitusta, mutta hänet painostettiin Amerikan kiertueelle.
“He eivät unohda sinua kuitenkaan”, hänelle sanottiin.
Henkivartija Andrew Morris kuvaili median ja paparazzien käytöstä ihmisvainoksi.
“Amy vihasi sitä. Hän saattoi sammua sohvalleen ja herätä kannettuna lentokentälle bilejettiin ja kiertueelle. Hän sanoi kaikille koko ajan, ettei halunnut tehdä sitä. Mutta hänen täytyi. Hän ei voinut paeta tai tehdä mitään. Mutta hän tarvitsi pakokeinon. Silloin juominen alkoi taas”, Morris kuvaili.
“Jos voisin perua tämän kaiken, jotta saisin taas kävellä kadulla rauhassa, tekisin sen”, Winehouse sanoi päivää ennen kuolemaansa.
Alla pätkä hänen viimeisestä keikastaan Serbian Belgradissa, missä hänet buuattiin pois lavalta tilansa vuoksi. Tapahtumaa kommentoitiin valtamediassa tyylillä “ylimielinen kakara” ja “mitäs ryhtyi juomaan”.
Jos yllä oleva video ei näy, voit katsoa sen täältä.
Vastaavia nuorten supertähtien kohtaloita on lukuisia. Britney Spears murtui 2007, Miley Cyrus on viihtynyt skandaaleissa jo kuusi vuotta. Michael Jackson sai aikanaan osansa.
Jotain aiheesta kertoo myös entisen lapsinäyttelijän Mara Wilsonin blogikirjoitus, missä hän antaa lapsitähdille seuraavat ohjeet:
“Ole varma, että tämä todella on valintasi, lopeta se heti, kun se ei enää ole hauskaa, ja hanki koulutus.”
Hän muistuttaa, että monet lapsinäyttelijät joutuvat julkisiksi seksiobjekteiksi hyvin nuorena. Tämä sekoittaa täysin käsityksen omasta kehosta. Videopätkä Wilsonista lapsena päätyi aikanaan pornovideolle, mutta hän piti asiaa lähinnä outona ja huvittavana. Vasta ystävän järkytys sai hänet tajuamaan, ettei tämä ole okei.
“Jos sinun ikinä pitää vakuuttaa joku olemaan laittamasta lastaan showbisnekseen, kerro hänelle, että useassa paikassa on edelleen laillista photoshopata lapsen pää alastoman aikuisen ruumiiseen”, hän lataa.
Jos lapsitähteys voi olla näin vahingollista, pitäisikö tähden vain lopettaa?
“Esiintymissopimus voi sitoa heitä”, Wilson muistuttaa.
”Lisäksi he ovat tehneet musiikin uraa koko ikänsä. Monella on vain vähän muuta koulutusta. Mitä muutakaan he tekisivät?”
Ja kenelle käytöshäiriöistä syntyvät skandaalit ovat haitaksi?
Vaikka Justin Bieber kuinka käyttäytyisi huonosti, hänen olemassaolonsa tuottaa levy- ja kustannusyhtiöille ja koko brändille satojen miljoonien dollareiden voitot joka vuosi. Pelkästään Bieber tienasi vuonna 2014 80 miljoonaa. Skandaalit voivat jopa kasvattaa kassaa – tarina häiriintyneestä supertähdestä on lööpeille hunajaa.
Paljonko Bieberin jaksaminen on näiden summien rinnalla vaakakupissa painanut?
Musiikkimaailman koneisto tahkoaa nuoria tähtiä tasaisesti. Heidän brändäämiseen ja harjoitteluun satsataan miljoonia. Jokainen artisti on itse laittanut nimensä paperiin, mutta osaako jokainen 12-vuotiaana tehdä järkevimmän päätöksen, kun edessä on lähes loputtomiin mainetta ja rahaa?
Osaako aikuinenkaan?
Onko levy- ja tuotantoyhtiöillä ja mediakoneistolla mitään vastuuta luomiensa tuotteiden psyykkisestä terveydestä, vai ovatko Bieberin ja muiden lapsitähtien sekoilut yksin heidän omaa tyhmyyttään?