Kehoa puhdistavaa jurnuttelua – haastattelussa Aivovuoto-yhtyeen tuottajaveljekset K.V.N & Lobo

Kuten rap-kokoonpanot yleensä, AIVOVUOTO henkilöityy sen keulana räppäävään Jodarokiin eli Matti Salmiseen. Vähintään yhtä suuressa roolissa bändin synkeässä mutta sympaattisessa musiikissa ovat tuottajat K.V.N ja Lobo eli Mio ja Visa Mäkinen. Tässä haastattelussa mikrofoni annetaan heille.

06.07.2017

Hiphop-yhtye Aivovuodon kotoisa studio on jaettu kahtia: kahvittelupuoli on nimeltään Mummola ja studiotila Töi. Ensimmäisen sohvalla mc Jodarok kirjoittaa bändin lyriikat ja jälkimmäisessä tuottajakaksikko K.V.N & Lobo eli Mio ja Visa Mäkinen luovat musiikilla yhteistä visiota vastaavaa maailmaa.

Mäkiset ovat veljeksiä ja tiivis työpari, joka on tehnyt yhdessä musiikkia jo yli kymmenen vuotta. Muutaman vuoden vanhempi Visa aloitti ensin, ja pikkuveli Mio seurasi pian perässä. Jotta Aivovuoto kuulostaisi juuri siltä kuin se kuulostaa, veljekset miettivät ja tekevät kappaleiden kaikki työvaiheet yhdessä.

Tummanpuhuva ja kryptinen Aivovuoto ei ole aivan perinteistä hiphopia. Mäkiset eivät halua toisintaa jo useaan kertaan tehtyä, vaan musiikin pitää kuulostaa ennen kaikkea omalta. Aivovuodon tapauksessa se voi tosin tarkoittaa melkein mitä vaan.

”Me ollaan tehty musaa monien artistien kanssa, mutta Aivovuodolla se on aina ollut juuri sellaista kuin me itse halutaan. Meillä kolmella on niin samanlaiset visiot, ettei ole tarvinnut tehdä kompromisseja”, Mio kertoo.

”Kun Matti on sitä mieltä, että meidän biitti on hyvä, hän sulattaa sen sellaisenaan. Meidän näkemykset kohtaavat kyllä poikkeuksellisen ­hyvin”, Visa jatkaa.

”Välillä kun ollaan tehty joku aika outokin biitti, ollaan naureskeltu, että Matti on ainoa joka siihen haluaa räpätä!”, Mio heittää, ja Visa täydentää:

”Välillä tosiaan tulee sellaisia fiiliksiä, että kukaan muu ei kehtaisi. Mutta koska Matti kehtaa, siitä tulee vitun kova!”

Todellisuudessa Mäkiset soittavat kaikki tekemänsä biitit ensimmäisenä Salmiselle, joten kukaan muu ei välttämättä saa tilaisuuttakaan kehdata.

Aivovuodon kappaleet lähtevät tavallisimmin rakentumaan sämplestä. Mäkiset kuuntelevat tuntitolkulla muiden tekemää musiikkia ja miettivät, olisiko siitä materiaaliksi omaan.

Lähtökohtaisesti sämplättäväksi kelpaa minkä tahansa genren musiikki, mutta vain veljekset tietävät, kun se oikea osuu kohdalle. He kertovat olevansa kranttuja sämplejen suhteen, mutta keskenään aina samaa mieltä. Toista ei tarvitse koskaan vakuutella tai ylipuhua.

Yksi Aivovuodon musiikin suurimmista innoittajista on vanha elokuvamusiikki. Leffamaailma on kulkenut mukana jo veljesten ensimmäiseltä yhteiseltä albumilta saakka. Kyseessä on instrumentaalilevy, jolle Mäkiset sämpläsivät dialogia vanhoista gangsterileffoista.

”Biiseistämme ei välttämättä edes niinkään tunnista, mistä mikäkin on sämplätty, koska pyrimme saamaan kappaleisiin vaihtelua pelkän toistuvan loopin sijaan. Käsittelemme ääntä paljon hidastamalla, nopeuttamalla ja uudelleen järjestelemällä”, Mio kuvailee.

”Me ollaan kerätty vuosien varrella itsellemme rumpusoundikirjastoa”, Visa jatkaa.

”Pääsääntöisesti nekin äänet on otettu muiden valmiista biiseistä – jostain toisesta kappaleesta bassorumpu, toisesta virveli ja niin edelleen. Niistä kokoamme koneella oman rumpusettimme. Myös eri rumpukoneiden soundikirjastot ovat käytössä.”

Sämpläämisen lisäksi musiikillisesti monipuoliset Mäkiset soittavat itse lähes kaikki kappaleidensa kitarat ja bassolinjat. Aivovuodon uusimmalla, aiempia elektronisemmalla Dötöx-albumilla suuressa roolissa ovat myös erilaiset kosketinsoittimet.

”Joku sanoi, että Mäkiset laittavat aina sellaisen tietynlaisen synarytmin biitteihinsä”, Visa nauraa kaksikon maneereille.

”Sen jälkeen me ollaan kyllä yritetty vähän päästä siitä!”, Mio puolustautuu.

”Vaikka meillä on käytännössä kaikki maailman äänet käsillämme, kierrätämme levystä toiseen tiettyjä samoja, hyväksi havaittuja basso-, rumpu- ja synasoundeja”, Visa kertoo.

”Osaltaan juuri se tekee meidän soundista tunnistettavan. Kyllähän rockbänditkin suosivat aina tiettyjä kitaroita ja vahvistimia!”

Aivovuoto on juuri saanut valmiiksi Dötöx-nimeä kantavan albumin. Nimi on väännös kehoa puhdistavasta detoxista, ja kyseessä todella on hyvinvointiteemainen kokonaisuus – tietysti ”aivovuodottain” käsiteltynä.

”Albumin pyrkimys on positiiviseen ajatteluun ja kokonaisvaltaiseen hyvään, mutta toinen asia on, kuuluuko se siinä”, Mio mietii.

”Levy tarjoilee yhteiskunnallisia teemoja ja aiheita, mutta kulmaa ei haluta pureskella kuulijalle valmiiksi. Nimestä huolimatta kyseessä ei ainakaan ole mikään hyvinvoinnin ohjekirja!”

Mäkiset kertovat, etteivät ole koskaan tehneet oman bändin levyä yhtä kauan kuin Dötöxiä. Sen ensimmäinen single Odotin että ilmestyi jo vuosi sitten, ja oli silloinkin ollut äänitettynä jo puolisen vuotta.

Aktiivisimmillaan levyntekoprosessi oli viime talvena, jolloin veljekset istuivat studiolla useana iltana viikossa. He halusivat uudistaa bändin soundia seuraavalle levylle, mikä osoittautui työlääksi ratkaisuksi.

”Olemme vuosikausia etsineet inspiraatiota samantyyppisistä lähteistä, mutta nyt piti kuunnella sellaista kamaa, mihin emme olleet aiemmin juurikaan perehtyneet. Rehellisyyden nimissä tämä on ollut kaikin tavoin aika vaikea levy”, Visa sanoo.

Mäkiset tekevät musiikkia myös muiden kuin Jodarokin kanssa. Viimeisin levy syntyi Yonalle. He vastaavat myös esimerkiksi SMC Lähiörottien molempien levyjen biiteistä ja ovat tehneet yhteistyötä Gasellien kanssa.

K.V.N & Lobo eivät kuitenkaan toimi kuten useimmat rap-tuottajat. He eivät tee biittejä pöytälaatikkoon ja mieti sitten, kenelle niitä voisi tarjota.

”Me tehdään oikeastaan pelkästään levykokonaisuuksia. Kun me ruvetaan tekemään biittejä, meillä on jo joku projekti, mihin niitä tarvitaan”, Mio kertoo.

”Hiphop-puolella tehdään paljon kollaboita ajatuksella ’pitäiskö tehdä jotain ton tai ton kanssa’, mutta me haluamme sitoutua kulloiseenkin projektiin ja miettiä kokonaisuuden artistin kanssa loppuun asti”, Visa jatkaa.

Mäkiset myöntävät, etteivät myöskään halua antaa biisimateriaaliaan muiden sorkittavaksi. He miksaavat itse kaiken musiikkinsa ja suostuvat lähettämään artistille vain valmiin stereoraidan.

”Toki sitä sitten vielä muokataan laulujen mukaan, mutta lopullinen soundi on aina meidän käsissämme”, Mio summaa.

Aivovuodon kappaleet tunnistaa heti ­Aivovuodoksi, vaikka on vaikea osoittaa miksi. Ne eivät välttämättä ole keskenään kovinkaan samanlaisia, mutta nyrjähtänyt henki kantaa biisistä toiseen.

Mäkisten luoman biitin tunnelma saattaa olla hyvinkin päinvastainen kuin Salmisen siihen tekemä sanoitus. Silti veljeksistä ei koskaan tunnu, että lyriikat menisivät hutiin heidän visiostaan tai veisivät kappaletta väärään suuntaan.

”Monesti käy niin, että tekstisisällön ja musiikin fiiliksen välillä on mielestäni räikeä ristiriita, mutta se on vain siistiä”, Visa miettii.

”Kunnon jurnuttelubiitti ja Matti puhumassa rakkaudesta – se ristiriita on itse asiassa varmaan aika olennainen osa sitä, miksi Aivovuoto on juuri Aivovuotoa.”

Lisää luettavaa