Pearl Jam -huuma sen kun jatkuu. Yhtyeen 20-vuotiskiertueen kunniaksi Tuukka Hämäläinen kääntää analyyttisen katseensa kohti Eddie Vedderin riipaisevia sanoituksia.
Teksti: Tuukka Hämäläinen, kuva: Universal
Eddie Vedderin vanhemmat tekivät palveluksen rockmusiikille, etenkin rocklyriikalle. Hänen äitinsä Karen Lee Vedder ja isäpuolensa Peter Muller kasvattivat Eddien pitämään Mulleria hänen oikeana isänään. Vedderin oikea isä oli kuitenkin lounge-muusikko Edward Louis Severson Jr. Nuori Eddie sai tietää totuuden isästään vasta myöhäisessä teini-iässä, kun hänen biologinen isänsä oli jo kuollut.
Pearl Jamin Alive-hitti kertoo yhden version juuri tästä tarinasta.
Son, she said, have I got a little story for you
What you thought was your daddy was nothin’ but a…
While you were sittin’ home alone at age thirteen
Your real daddy was dyin’, sorry you didn’t see him,
but I’m glad we talked…
”Alive” (Ten, 1991)
PJ:n seuraavalta albumilta löytyy toinen vahva perhebiisi, mutta tällä kertaa puhujana on tytär, joka kokee jonkinlaista riittämättömyyttä. Teksti on vihjailevampi kuin Ten-albumin suorasukainen Alive tai lapsen laiminlyönnistä ja itsemurhasta kertova Jeremy.
Alone…listless…breakfast table in an otherwise empty room
Young girl…violins(ence)…center of her own attention
Mother reads aloud, child tries to understand it
Tries to make her proud
The shades go down, it’s in her head
Painted room…can’t deny there’s something wrong…
Don’t call me daughter, not fit to
The picture kept will remind me
”Daughter” (Vs, 1993)
Perhetragediassa piilee monien Eddie Vedderin sanoitusten siemen, vaikkei aina niin suoraan kuin Alivessa. Yksi hienoimpia kuulemiani isäsuhteesta kertovia kappaleita on Tim Burtonin elokuvaan Big Fish (2003) tehty Man of the Hour. Vaikka Vedder tekikin kappaleen sopimaan elokuvassakin käsiteltyyn sadunomaiseen isähahmoon, ei se varsinaisesti liity elokuvaan sen kummemmin. Se on myös esimerkki kappaleesta, jossa sävellys vaikuttaa myötäilevän sanoitusta, eikä toisin päin.
Tidal waves don’t beg forgiveness
Crashed, then on their way
Father he enjoyed collisions; others walked away
A snowflake falls in May.
And the doors are open now as the bells are ringing out
Cause the man of the hour is taking his final bow
Goodbye for now.
”Man of the Hour” (single, 2003)
Kumma kyllä grungen tahtiin karjumalla aloittanut Vedder on kenties parhaimmillaan hiljaisissa ja akustisissa biiseissä, vaikka hän joutuukin hieman hillitsemään ulosantiaan. Tavallaan pidättäytyminen on sekin keskeinen teema monissa kappaleissa. Jopa Alivessa kertoja tuntee itsensä kykenemättömäksi toimimaan. Wishlist-kappaleessa taas ensimmäiset säkeet kuvaavat hienosti tuota avuttomuuden tunnetta ja pakottavaa tarvetta näyttää tunteensa.
I wish I was a neutron bomb, for once I could go off
I wish I was a sacrifice, but somehow still lived on
I wish I was a sentimental ornament you hung on
The Christmas tree, I wish I was the star that went on top
”Wishlist” (Yield, 1998)
Mutta näin tulee helposti antaneeksi hyvin yksipuolisen kuvan Pearl Jamin tuotannosta ja Vedderin sanoituksista. Tosiasiassa tuotannosta löytyy paljon irtiottoja ja Vedder hallitsee myös sekoiluosaston.
I got bugs
I got bugs in my room
Bugs in my bed
Bugs in my ears
Their eggs in my head
Bugs in my pockets
Bugs in my shoes
Bugs in the way, I feel about you
Bugs on my window
Trying to get in
They don’t go nowhere
Waiting, waiting…
”Bugs” (Vitalogy, 1994)
Vedder on myös komea mies, jolla on erityisen paljon naispuolisia faneja. En mainitsisi tätä muuten, mutta törmäsin tekstiä kasaillessani Weird Al Yankovicin huvittavaan kappaleeseen My Baby’s in Love with Eddie Vedder, jossa PJ:n laulumiehestä maalataan ironinen kuva.
Oh, my baby, my baby she don’t want me no more
Ever since she saw his poster in that record store
She says the way he grinds his molars is really sexy
She thinks he’s so darn dysfunctional and Generation Xy
She likes his brooding angst and his wild-eyed stare
Yeah, he’s her very favorite slacker multi-millionaire
”My Baby’s in Love with Eddie Vedder”, san. Weird Al Yankovic (Running With Scissors, 1999)
Hieman huvittavasti Vedder oli jo tuon Weird Alin kappaleen ilmestyessä muuttunut grunge-angstailijasta monitahoisemmaksi ja tasapainoisemmaksi lauluntekijäksi, jonka käsittelee teksteissään paljon muutakin kuin Nirvana-henkistä nyyhkimistä. Vedder ja hänen bänditoverinsa tunnetaan myös ympäristöaktivismista, josta he saivat tänä vuonna tunnustusta Planet Defenders -palkinnon muodossa. Grunge-filosofia on kuitenkin jättänyt pysyvät jäljet sanoittajaan: ihminen ei universumin mittakaavassa ole mitään.
Hold me, and make it the truth…
That when all is lost there will be you…
Cause to the universe I don’t mean a thing
And there’s just one word I stil believe
And it’s
”Love Boat Captain” (Riot Act, 2002)
En tiedä miten tämä mihinkään liittyy, mutta PJ:n All Those Yesterdays -kappaleessa on hieno melodinen viittaus The Beatlesin ”Yesterdayhin”. Se on tunnustus rockmusiikin perinteelle ja tekijän omalle roolille tuossa jatkumossa. Siihen on hyvä lopettaa.