Vielä kerran 2014: Rumban kriitikot listaavat viime vuoden karuimmat pettymykset ja unohdetut neronleimaukset

Mikäli Rumban toimituskuntaa on uskominen, vuoden pahimmat alisuorittajat olivat U2:n ja Coldplayn kaltaiset jättiläiset. Onneksi pettymysten vastapainoksi löytyi runsaasti iloisia yllätyksiä.

07.01.2015

Vuoden pettymys

Macy Gray: The Way
”Totaalista tusinakamaa. Jos jälki on tällaista, niin Macy Grayn ei olisi ehkä kannattanut palata ollenkaan. Odotukset olivat lähes nollissa, ja lopputulos menee pahasti miinuksen puolelle.”
– Anna Brotkin

Kotiteollisuus: Sotakoira III
”Ei sillä, että kuuluisin lähtökohtaisestikaan Kotiteollisuuden suuriin ymmärtäjiin, mutta tämä on irvokasta kuraa millä tahansa mittarilla. Tulin pelkästä kuuntelemisesta tukalaan kaatokänniin. Aiemmilla cover-albumeillaan Kotiteollisuus haastoi itsensä ja kokeili erilaisia genrejä, mutta nyt se juostenkusee ennalta-arvattavan standardivalikoiman niin alkoholisoituneesti, että kajarit hikoilevat kossua.”
– Samuli Launonen

The National Flow’ssa
”Turpean rutiininomainen, vasemmalla kädellä heitetty keikka. Noh, ensi kerralla sitten.”
– Jarkko Fräntilä

Black Keys: Fever (single)
”Ärsyttävä renkutus, josta en koko vuonna oppinut tykkäämään.”
– Markku Roinila

Mariah Carey: Me. I Am Mariah… The Elusive Chanteuse
”Vanhan tuotannon ansiosta Mariahin ikuisena ihailijana jaksan aina toivoa, että hän saavuttaisi vielä uudelleen The Emancipation of Mimi -albumin aikaisen comeback-hohdon, mutta ei. Hieno ääni ei ole kadonnut mihinkään, mutta tuoreet ideat ovat.”
– Anna-Maija Lippu

Lieminen livenä
”Vasta muutamia, ihan viihdyttäviäkin singlejä julkaissut Lieminen pääsi jo tänä kesänä isojen festarien lavoille – ja oli järkyttävän surkea.”
– Annastiina Airaksinen

Pepe Willberg: Pepe & Saimaa
”Kun massahypnoosi on rauennut ja vinyylipainot lakanneet puskemasta uusintapainosta, mitä jäi jäljelle? Ylipitkää ja itseään toistavaa pömpöösiä musiikkia rasittavin laulumaneerein kuorrutettuna.”
– Jukka Hätinen

Wilko Johnson / Roger Daltrey: Going Back Home
”Toivottavasti tämä laiskanpulskeilu ei jää Wilkon joutsenlauluksi.”
– Juha Merimaa

Morrissey: World Peace is None of Your Business
”Deluxe-painoksen ylimääräiset kappaleet ovat parempia kuin yksikään varsinaisen levyn biiseistä.”
– Markus Hilden

Lykke Li: I Never Learn
”Lykke vei synkistelynsä apaattisen apeuden puolelle. Sääli.”
– Heini Strand

Anna Abreu: V
Ra-ta ta-ta oli briljantti hittiformaatin yksinkertaistus, koko levy taas kamalan yhdentekevä.”
– Anton Vanha-Majamaa

Lykke Li, Lily Allen, Coldplay ja Thom Yorke
”Vanhat suosikit olivat tänä vuonna tylsähköinä.”
– Aleksi Kinnunen

The Gaslight Anthem: Get Hurt
”The Gaslight Anthemin levypaletti on ollut tähän vuoteen mennessä lähes virheetön. Get Hurt on selvä poikkeus: se on väsähtäneintä Gaslight Anthemia, mitä olen koskaan kuullut. Se on mittatilaustyönä tehtyä tankkausmusiikkia autioille newjerseyläisille bensa-semille.”
– Juho Lauri

Coldplay: Ghost Stories
”Jättimäinen stadionbändi julkaisi uuden albumin, ja maailma unohti asian noin kaksi tuntia levyn julkaisemisen jälkeen.”
– Saku Schildt

Lykke Li: I Never Learn
”Biisien kirjoittamisen lisäksi Lykke Liltä jäi lukematta satu Pekasta ja sudesta. Hän ei ymmärtänyt, että liiallinen märehtiminen johtaa siihen, ettei ketään enää kiinnosta.”
– Oskari Onninen

Iggy Azalea: Fancy (single)
”Tylsähkössä jättihitissä positiivista on ainoastaan Charli XCX:n sen myötä itselleen nappaama noste.”
– Joni Kling

Rockin jättiläisten levyt
”U2, Foo Fighters ja Coldplay julkaisivat kaikki emätylsät levyt.”
– Jussi Mäntysaari

Ace Frehley: Space Invader
”Maailman paras Kiss-äijä unohti tällä kertaa biisit ulkoavaruuteen.”
– Kimmo K. Koskinen

Lana Del Rey: Ultraviolence
”Hartaasti odotettu ja ilmestymisensä aikaan kovin kohuttu Lana Del Reyn kakkoslevy ei lopulta muodostunut minkäänlaiiseksi instant-klassikoksi. Saapa nähdä, mitä aika tekee levylle, Lanan debyyttiä kun jaksaa vieläkin kuunnella ilman ongelmia.”
– Teemu Fiilin

Vesa-Matti Loiri: Ihmisten edessä (single)
”Yritä unohtaa taiteilija Loirin Tulkinta Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä -kappaleesta Vain Elämää -ohjelmassa ja sen soundtrack-levyllä. Tiedän, vaikeaa se on. Viikkojenkin jälkeen sitä herää huutaen otsa kylmässä hiessä.”
– Joonas Kuisma

Beck: Morning Phase
”Kyllähän Beckin uutukaiselta löytyy hyviä biisejä, mutta kokonaisuus on yllätyksetön, jopa tylsä.”
– Kari Koivistoinen

Kaikki Liemisen suusta kuultu
”Lieneekö maailmassa toista biisinnimeä, joka huokuisi samanlaista laiskuutta kuin Hiinä ja hiinä?”
– Susanne Salmi

Laura Moisio. Kuva: Annukka Pakarinen

Laura Moisio. Kuva: Annukka Pakarinen

Vuoden yllättäjä

Laura Moisio: Spiraali
”Harmittavan vähälle huomiolle jäänyt ansiokas debyytti. Paikoin epätasainen, mutta parhaimmillaan riisutun riipaiseva. Nimibiisi aiheuttaa kylmiä väreitä. Sanoituksissa on vielä hiottavaa, mutta Laura Moisiossa on aineksia Suomen Laura Marlingiksi.”
– Anna Brotkin

Marianne Faithfull: Give My Love to London
”Faithfull on rock’n’rollin elävä monumentti, mutta hänen albuminsa tuppaavat jäämään hänen legendaarisen presenssinsä jalkoihin. Niin on nytkin käynyt suotta. Tämä on kiivaana sykkivä rakkauskirje kaupungille, jonka laulaja on kolunnut luksushotelleista huumeluoliin. Lontoo näyttäytyy tulkinnoissa syntisenä, mutta ote on kautta albumin freesisti pop.”
– Samuli Launonen

Night Lives
”Elävänä vakuuttavimpia yhtyeitä Suomessa tällä hetkellä. Huiman tunteikasta hoocee-punk-mitälietä. Älä missaa.”
– Jarkko Fräntilä

The Church: Further/Deeper
”Edelleen kovassa vedossa 25. studiolevyllään!”
– Markku Roinila

Jhene Aiko: Souled Out
”Jos luulet, että r&b on vain limaista ja imelää rakastelumusiikkia tai aivotonta hiphop-vaikutteista ähkimistä ja kiekumista, kuuntele tämä albumi. Jhene tulkitsee suuria ja pieniä tunteita vaatimattoman kauniilla äänellään, ja melodiat kasvavat ja paranevat joka kuuntelukerralla. Modernia, rehellistä, aitoa.”
– Anna-Maija Lippu

Villit hevoset: Villit hevoset
”Raumalainen Villit Hevoset veivaa punkin, rockin ja bluesin sekametelisoppaa raivokkaalla energialla ja ilahduttavan hyväntuulisella asenteella. Yksinkertaiset rallit jäävät päähän junnaamaan. Saatavilla vain C-kasettina ja digitaalisesti.”
– Annastiina Airaksinen

Scott Walker + Sunn O))): Soused
Luluko siellä? Kollaboraatio kuulosti aluksi vitsiltä, mutta lopputulos on upea.”
– Jukka Hätinen

Chrissie Hynde: Stockholm
”En osannut odottaa Chrissie Hyndeltä mitään kiinnostavaa tällä vuosituhannella.”
– Juha Merimaa

Troye Sivan – TRXYE (EP)
”Soljuvaa teinipop-r&b:tä, jollaiseen Justin Bieber ei ole vielä kyennyt.”
– Markus Hilden

Megaphone State: Ghost
”E. Thelo ja SimonSound tekevät kaikessa rauhassa Suomen parasta englanninkielistä hiphopia.”
– Heini Strand

Fucked Up: Glass Boys
”Levy sai turhalti kolaa niskaansa, koska se ei ollut uusi David Comes to Life -teemaeepos. Hyvä levy se on silti.”
– Anton Vanha-Majamaa

Beck: Morning Phase
”Oho! Vuonna 2014 oli huojentavaa huomata, että Beck Hansen on edelleen elossa. Kameleontti palasi akustisempiin Sea Change -tunnelmiin, ja se lämmitti kovasti. Alkuvuodesta julkaistu Morning Phase ei suomalaisilla radiokanavilla kovinkaan useasti soinut, mutta omassa levysoittimessa se pyöri monet kerrat.”
– Juho Lauri

The Amazing Snakeheads: Amphetamine Ballads
”Rumban levyarviossa tuli yksi tähti, itse olisin pistänyt neljä. Viehättävän vaarallista yömusiikkia arveluttavien kaupunginosien sivukujilta.”
– Saku Schildt

Arca: Xen
”Jos olisin räppäri, tekisin mitä tahansa päästäkseni Arcan biittivastaanotolle mahdollisimman pian, koska jos Xenin jälkeen jonoa ei ole, niin ei koskaan. Kanye West oli tietenkin vuoden muita edellä napatessaan lontoolaistuneen venezuelalaistuottajan tekemään Yeezusta.”
– Oskari Onninen

Future Islands: Singles
”Normcore-ukkeli tanssi aina vähän verettömältä vaikuttaneen Future Islandsin ilmiöksi.”
– Joni Kling

Kaaoksen ystävät: Loppu
”Okei, grungeheviä ei ehkä tarvita maailmaan yhtään lisää, mutta tämä bändi tekee sen aivan hemmetin hyvin.”
– Jussi Mäntysaari

Les Claypool’s Duo de Twang
”Vekkulien setien rehevä kuistilla rämpyttely tuottaa elähdyttävän riemun tuntemuksen.”
– Kimmo K. Koskinen

Roisin Murphy: Mi Senti
”On hyvin pieni todennäköisyys, että irlantilainen elektrodiiva julkaisisi ep:n verran italialaista iskelmää 1960–70-luvuilta. Ja vielä pienempi todennäköisyys on, että tuo levy olisi kuunneltava. Mutta kaikkea todennäköisyyttä vastaan Roisin Murphyn Mi Senti on jumalainen.”
– Teemu Fiilin

Aksim: Isompaa kuin Aksim
”Suomessa julkaistiin tänä vuonna muutakin hyvää rap-soundia kuin Lokin tai RKP:n löysää memphistä. Aksimilla on varsinkin livenä puutteensa, mutta tuottajana hän on maan ehdotonta eliittiä.”
– Joonas Kuisma

Ballet School: The Dew Lasts an Hour
”Muodikas otsatukka ja oikeasti hyvä musiikki kohtaavat harvoin yhtä luontevasti.”
– Susanne Salmi

Listaus on julkaistu Rumbassa 10/14.

Lisää luettavaa