”Kuulijasta riippuen Eläkeläisten touhu on joko maailman parasta tai typerää huumorimusiikkia. Itse kuulun siihen sarjaan, joka ei voi koskaan kyllikseen humpata, jenkata ja valssata”, asemoi Markku Roinila itsensä Eläkeläisten uutuusalbumia arvostellessaan.
Teksti: Markku Roinila, kuva: Harri Hinkka
Eläkeläiset
: Humppakalmisto
Akun tehdastuotanto
Laajemman spektrin humppa .
Humppaukkelien jalka polkee, pullo tyhjenee ja mummot pelkäävät. Eläkeläisten ikä alkaa näkyä siinä, että humppien alkuversiot painuvat jo ikämiessarjaan: Humppakalmistolla kuullaan niin Quantanamera, O Sole Mio kuin Totuuden henkikin.
Kuulijasta riippuen Eläkeläisten touhu on joko maailman parasta tai typerää huumorimusiikkia. Itse kuulun siihen sarjaan, joka ei voi koskaan kyllikseen humpata, jenkata ja valssata. Löydän levyltä paljon hienoja hetkiä, kuten vaikkapa senssihumpan Aimolle Heila, joka tunnetun ikivihreän sävelin välittää lähimmäisestään.
Mose Allisonia tulkitaan riemastuttavasti kappaleessa Vanhan ukon humppa, joka kertoo eläkeläisten vaikeasta asemasta. Molli-iskelmä Humppakerjäläinen, jossa rahat on juotu, vetää vakavaksi. Enkä saa päästäni menopalaa Mummo älä mee.
Biisivalintojen monipuolisuus tuo uusia ulottuvuuksia humppaamiseen ja saa vanhan fanin taas tanssilattialle. Ehkäpä seuraavalla levyllä jo Kipparikvartetin perintö kunniaan ja humppaversiot Georg Malmstenista kehiin?
Arvio on julkaistu Rumbassa 12/13.