Unelmavävy Koop debytoi riskittömästi mutta aidosti
Idols-voittaja Koop Arponen on rakastettava duunaritaustainen gentilhomme, jonka jokainen äiti toivoisi tyttärensä tuovan kotiin näytille.
Lappeenrannassa syntynyt, Belgiassa asunut ja Englannissa koko nuoruutensa viettänyt Koop ei ole tyypillinen lager-övereitä vetävä lad-nilkki, joka tappelee pubissa Valioliiga-ottelun toisella puoliajalla. Pikemminkin miehen löytää teekupposen ääreltä jostain, noh, toisesta pubista.
New Town esittelee Koopin juuri sellaisena kuin olemme oppineet hänet tv:stä tuntemaan. Vaikka lopputulos on miltei Boyzonelta haiskahtavaa riskitöntä pehmopoppia, Koop onnistuu tekemään biiseistä aitoja, uskottavia ja elämänmakuisia. Tässä suhteessa mies on huomattavasti lähempänä Robbie Williamsia kuin Ronan Keatingia.
Levyltä löytyy kolme Koopin sanoittamaa biisiä sekä yksi kokonaan oma sävellys, Voices of the Past. Muilta osin levy on riskitön keräilysarja tylsien säveltäjien liukuhihnabiisejä, kuten Patric Sarinin umpisurkea Insomnia ja Anna Puun kanssa duetoitu puunmakuinen Love Is Cool.
Koopin hieno ja pehmeä ääni pelastaa sen mitä pelastettavissa on. Kerrankin Suomessa julkaistaan englanninkielinen levy, jonka ääntämisen äärellä ei tarvitse kiemurrella myötähäpeästä.
Toivottavasti Koop saa vapaammat kädet seuraavalle levylleen. Silloin voi tapahtua vaikka mitä.