”Kakkoslevy jatkaa autistisen tarkasti ensimmäisen julkaisun linjoilla – maanisesti varmistellen, etteihän tässä olla menossa vain kaupalliseen suuntaan. No ei olla ei: samaa päämäärätöntä vitutusta, ahdistusta, masennusta ja pään tempomista seinään tämä on kuin esikoinenkin”, kirjoittaa Kari Koivistoinen arviossaan.
Metz
II
(Sub Pop)
Arvosana: 7,0
Herpeksen runtelemia asfalttipintoja kehystettynä korroosion kaunistamilla elementtiseinillä, kapeakatseista nurkkakuntaisuutta ja kuollut tulevaisuus – lähiö lamauttaa.
Kun karttaa omaa peilikuvaansakin, ajatus sielunkumppanista on kylmän sarkastinen vitsi. Sänky on muuttunut mausoleumiksi, jonka äärellä ei vierailla. Karkuun pääse vain päihteiden ja musiikin avulla.
Metz on pakannut Nirvanan kirkuvat kitarat, Jesus Lizardin vainoharhaisuuden ja Jello Biafran vimman lähiöiden selviytymispakkaukseen, joka sai juuri päivityksen. Haulikko on saanut toisen piipun.
Toronton räyhääjät ovat omineet parhaat palat 1990-luvun sisäänpäin kääntyneestä räimeestä ja luoneet siitä jotain omaa. Metz jyrää selkeän välinpitämättömällä ja minimalistisen tehokkaalla tavalla, kompakteissa, kiukkuisissa purkauksissa.
Kakkoslevy jatkaa autistisen tarkasti ensimmäisen julkaisun linjoilla – maanisesti varmistellen, etteihän tässä olla menossa vain kaupalliseen suuntaan. No ei olla ei: samaa päämäärätöntä vitutusta, ahdistusta, masennusta ja pään tempomista seinään tämä on kuin esikoinenkin.
Jotain uusia soittimia on ilmeisesti mukana, mutta ne erottuvat yhtä hienosti kuin lyriikat eli hei, ihan sama.
Metzin todellinen vahvuus on lavalla, jossa lamauttava sekä puuduttava päämäärättömyys prosessoituu energialataukseksi, jota valveutuneimmat pääsivät vastaanottamaan Helsingin Rock the Beachissa. Hietsun festarit olivat rockin lähiö, jossa kaikki hyvä oli blandattu kuraksi, jonka alkuperäinen ainesosa oli enää vaivoin tunnistettavissa – oli kyseessä sitten tapahtuman sponsorin ohralitku tai Billie Joen vetämän Kalifornian rahakoneen punk.
Siinä seassa päälavan varjoon pystytetyn sivulavan Metz-paineaalto oli yhtä iloisen tehokas asia kuin ydinpommi Kivenlahdessa.
Kari Koivistoinen