Haastattelussa Mystons – Grungen ja stonerin kasvatit

Matalalla möyrivää vaihtoehtorockia soittava Mystons veti kolmannella levyllään mutkat suoriksi ja palasi perusasioiden ääreen. Duon omintakeinen nimikkosoundi on kuitenkin edelleen häpeilemättömästi etualalla.

Teksti: Jussi Saarinen, kuva: Samuli Mustonen

”Olemme Suomen raskain duo”, väittää Mystonsin laulaja-kitaristi M Myston. Tämä pitää hyvin todennäköisesti paikkansa. Bändin riisuttu pörinärock nimittäin vyöryy yli monta kertaa painostavampana kuin monen kolmella kitaristilla vahvistetun doom metal -orkesterin synkistelyt.

Tyylillisesti duo myllää stonerin ja grungen syvissä pohjamudissa ja henkii huurteista kolkkoutta. Sen rinnassa kuitenkin sykkii lämmin ja orgaaninen sydän. Ja mikä olennaisinta, kaiken synkkyyden alta puskee pintaan vahva oma ääni.

Signature sound ei tosin löytynyt saman tien. Mystonsin nykyinen olomuoto on pitkämielisen hiomisen ja uutteran työnteon tulos. Sorvin äärellä on vietetty satoja tunteja perustamisvuodesta 2007 asti.

”Bändissä on ehtinyt soittaa kolme basistia ja meillä kesti aika kauan tajuta, että homman ydin on duo-touhussa, josta kaikki lähti liikkeellekin. Vajaan neljän vuoden aikana olemme tehneet kolme levyä ja vuoden loppuun mennessä noin 70 keikkaa Suomessa ja Euroopassa. Homman eteen on tehty älyttömästi työtä ja matkan varrella ilmaisu on alkanut luontevasti kiteytyä nykyiseen muotoonsa”, kertoo M Myston.

Persoonallinen ote juontanee juurensa myös muusikoiden epätavallisista lähtökohdista. Laulaja-kitaristin mukaan duon kumpikaan osapuoli ei operoi bändissä itselleen luontevimmalla alueella.

”Emme soita instrumentteja, jotka ovat meille kaikkein tutuimpia. Mä hakkaan kitaraa kuin rumpuja ja Jay puolestaan käsittää musiikillisia asioita, joista useimmilla rumpaleilla ei ole hajuakaan.”

Omaperäisyys on siis Mystonsin ehdoton valttikortti. Kuinka sitten Suomen kaltaisesta pienestä musiikkimaasta löytyy tilaa tällaiselle muotivirtauksista vähät välittävälle kummajaiselle?

”Toisille muodikas ei ole kaikille muodikasta. Hyvälle, ainutlaatuiselle musiikille on aina tarvetta. Meidän persoonallinen soundi aiheuttaa ainakin keikkojen kuulijakunnassa mukavaa värikkyyttä”, pohtii duon toinen osapuoli, rumpali Jay Myston.

Lisäksi hänellä on bändinsä trendikkyydestä kiintoisa teoria: ”Jos ruutupaitojen menekin perusteella arvioisi sitä, mikä on tällä hetkellä muodikasta musiikkia, niin silloinhan 1990-luku olisi just nyt se kuumin juttu.”

Mystonsin musiikillinen kaikupohja sijoittuu ajallisesti juuri 90-luvulle. Jay ja M ovat toki blacksabbathinsakin kuunnelleet, mutta eniten duon estetiikkaa leimaa nimenomaan grunge. Esimerkiksi uudelta levyltä löytyy biisi nimeltä Man In The Wheel, jossa juntataan kunnon Alice in Chains -vaihde silmässä.

”Mulla alkoi murrosikä samana päivänä, kun kuulin Nirvanan Teenspiritin ensimmäisen kerran. Kyllä grunge muutenkin on jättänyt vahvat jälkensä. Jay on myös varttunut sen parissa, joten on luonnollista, että kyseinen genre kuuluu musiikissamme”, M Myston kertoo.

Ei voi väittää vastaan. Grungen suoraviivainen rujous ympäröi Mystonsin kolmosalbumia. Edellinen levy, viime vuonna julkaistu Alkaem, oli huomattavasti rönsyilevämpi teos. Nyt pyrittiin tietoisesti suoristamaan linjoja. Mystons halusi päästä kappaleiden ytimeen karsimalla kaiken turhan pois.

Minimalismi ei kuitenkaan ole välttämätön itseisarvo, vaikka duon soundi onkin äärimmäisen karu ja riisuttu.

”Tarkoitus oli alun perin tunkea biisit täyteen kaikkia herkkuja, jotka jäisivät sitten livenä pois. Suurin osa tekemistämme mausteista tippui kyydistä kuitenkin lopulta, koska livenä äänitettyjen komppiraitojen energia kärsi lisäelementeistä”, sanoo Jay Myston.

M Myston jatkaa samoilla linjoilla. ”Mulle toi pelkistetty soittotapa tulee luontevasti. On paljon vaikeampaa soittaa vähän kuin paljon. Ja tykkään siitä fiiliksestä, kun soittaa vähän, niin jokaiselle nuotille, iskulle ja sanalle jää paljon isompi painoarvo.”

Tavoitteena olikin lihallistaa keikkojen konstittomuus sellaisenaan nauhalle. Hien piti haista ja syljen lentää.

”Toisin sanoen levy-Mystons on keikka-Mystons tiettyinä kahtena viikkona vuonna 2011. Se ei ole viimeiseen asti kiillotettu Mystons silikonitietokonemaailmassa. Ja levyllä ei voi edes kätkeytyä äänenpaineen suojiin, vaan kaikki inhimillisyys kuluu selkeästi”, Jay toteaa.

Mystonsin 3 julkaistiin 2. syyskuuta ja se on arvioitu Rumbassa 12/11. Kuuntele albumi Spotifyssa.

Muista tarkastaa Rumbablogista myös bändin kiertuepäiväkirja.

Keikalla:

14.09 Lepakkomies w/ Rankkuri, Masteroid | Helsinki
16.09 Bar Corona | Pieksämäki
17.09 O’Haras | Tampere
23.09 Nuclear NightClub w/ Toni Kandelin | Oulu
24.09 Baarikaappi w/ Toni Kandelin| Pori