”Tere! Kuidas käsi käib”, kysyn.
”Tänan hästi!” Ewert Sundja huudahtaa. Valitettavasti hän myös jatkaa äidinkielellään:
”Kas sa räägid eesti keelt?”
En. Käymältäni viron peruskurssilta käteen on jäänyt vain kuulumisien kysyminen. Vaihdamme kielen englantiin helsinkiläisen kahvilan pöydän ääressä. Vierekkäin istuvat Ewert and the Two Dragons -yhtyeen laulaja Sundja sekä kitaristi Erki Pärnoja.
Miehet myhäilevät identtistä hymyä. Syytä on. Ensi vuonna he nimittäin aikovat valloittaa Yhdysvallat.
Ewert and the Two Dragons kiinnitettiin amerikkalaiselle Sire Recordsille, jonka omistaa Warner Music Group. Se on iso sopimus virolaisbändille. Yhtyeen kolmas albumi Circles ilmestyy ensi vuoden helmikuussa. Se äänitettiin bonivermäisesti Seattlen lähellä, metsän keskellä vanhassa ladossa. Ympärillä oli korkeita puita ja omaa rauhaa. Tunnelma oli yhtyeelle sopiva. Ominainen jopa.
Yhteistyö Siren perustajan Seymour Steinin kanssa on yhtyeelle merkittävä askel. Steinin CV on pitkä, mutta tietämättömille riittäköön maininta Madonnasta ja Depeche Modesta. Lisäksi Stein työskenteli aikanaan HIMin kanssa.
Nyt konkarin katse on Ewert and the Two Dragonsissa. Ja Ewert and the Two Dragonsin katse on Yhdysvalloissa, Viroa laajemmissa kuvioissa.
Sundjalla ja Pärnojalla on ihailtava taito puhua isoista asioista nöyrästi. He eivät selvästikään ota uusia yhdysvaltalaiskuvioita itsestäänselvyytenä. Warnerin tuomat mahdollisuudet vaativat vielä totuttelua.
”Jo tämäkin, että juttelemme tässä sinun kanssasi. Se, että lähdemme tämän jälkeen tekemään toista haastattelua YleX:lle. Iso levy-yhtiö takaa mahdollisuuksia, joita meillä ei aiemmin ollut”, Sundja sanoo hieman epäuskoisesti hymyillen. Hän vilkaisee ulkona seisovaa tilataksia huvittuneena.
Mieli pysyy kotimaassa muutenkin maltillisena. Se on molempien mielestä onnekasta.
”Saamme olla Tallinnassa kuin kotonamme, koska meillä on matala profiili Virossa. Emme tunge lehtien kanteen, emmekä säännöllisesti änkeä televisioon. Sellaiselle ei ole ollut tarvetta. Olemme Virossa tunnettuja, muttemme ole olleet liikaa esillä”, Pärnoja kertoo ja jatkaa:
”Tavoittelemme sitä, että meillä olisi pelikenttää myös Yhdysvalloissa. Että meillä olisi siellä töitä. Nykyään niin moni asia hoituu netissä, ettei ole ongelma asua Tallinnassa ja yrittää samalla menestyä Yhdysvalloissa.”
Virolaisuus kiinnostaa muualla maailmalla, sen yhtye on huomannut keikkaillessaan. Pärnoja alkaa hekottaa.
”Olemme huomanneet, että Yhdysvalloissa ja jopa Euroopassa virolainen bändi on kuin jokin eksoottinen eläin. Meiltä kysytään, onko meillä internetiä tai McDonald’sia. Meidän täytyy selittää, että Viro on ihan tavallinen maa. Kun meitä kuvaillaan virolaiseksi indie folk -bändiksi, ihmiset luulevat, että esiinnymme kansallisvaatteissa ja soitamme sahaa. Lisäksi bändin nimen takia ajatellaan, että meillä on tulishow ja lohikäärmeitä mukana. Sitten lavalle tuleekin neljä tavallista kaveria soittamaan kitaraa.”
Mutta se ei ole pettymys. Päinvastoin.
Auroora Vihervalli
Haastattelu on julkaistu Rumbassa 10/14.