Englantilainen Hurts on Suomessa iso nimi. Niin iso, että on melkein vaikea tajuta, miten keskikokoinen se on muualla. Yhtyeen toinen puolisko Adam Anderson haluaisi valloittaa seuraavaksi amerikkalaisten syntikkapopin ystävien sydämet.
Teksti: Marko Ylitalo, kuva: Nelly Tatti
No nyt on lipevää: brittiläisen Hurtsin Theo Hutchcraft ja Adam Anderson ovat painattaneet suomalaisten faniensa kunniaksi kakkosalbuminsa kanteen ”onnellisuus maanpaossa”. Sanapari muodostuu tietenkin syntikkapop-duon Happiness-debyyttialbumin (2010) ja Exile-uutuuden suomennetuista nimistä.
”Eikä kyse ole vain Suomen-painoksesta, vaan sama teksti on kansilehtiössä ympäri maailman”, uutisoi Ilta-Sanomat levyn julkaisupäivänä.
”Teksti oli oma ideamme. Se on meidän tapamme osoittaa kunnioitusta Suomelle, joka on yksi suosikkipaikoistamme”, Manchesterista kotoisin oleva, nykyään Lontoossa asuva Anderson selittää puhelimessa.
Vauva-lehden keskustelupalstalla omistuskirjoitukseen suhtauduttiin varsin positiivisesti:
”Hieno juttu! Enpäs ole kuullutkaan tällaisesta bändistä, mutta asunkin Ruotsissa. Täytyypäs heti googlata”, kirjoitti eräs anonyymi.
Ei ole mikään ihme, ettei länsinaapurissa majaileva kotimainen kommentoija ole Hurtsin musiikkia kuullut, sillä yhtye on vieraillut siellä ani harvoin verrattuna Suomeen. Näin siitäkin huolimatta, että läpimurtoalbumi Happiness levytettiin osittain Ruotsissa.
”Olemme olleet Suomessa 10–15 kertaa. Englannissa ei ole monta muuta bändiä, jotka olisivat käyneet siellä yhtä usein. Tunnemme todellista yhteyttä suomalaisiin faneihimme ja uskollisuus on molemminpuolista. Joka kerta kun olemme esiintyneet Suomessa, meistä on tuntunut siltä kuin olisimme tulleet kotiin.”
Suomi onkin poikkeus Skandinavian maista. Esimerkiksi Norjassa Hurts on käynyt ainoastaan kerran, Anderson kertoo. Mutta onko ahkera vierailu suosion syy vai sittenkin sen seuraus? Miksi platinan edestä Happinessia ostaneet suomalaiset ovat niin vastaanottavaisia Hurtsin musiikkia kohtaan?
”Yksinkertaisesti siksi, että laulut ovat hyviä ja bändi loistava! Ei kai syy sen dramaattisempi ole. Lisäksi meitä soitetaan paljon radiokanavilla ja olemme aina olleet läheisiä faneillemme.”
Varsinaisia Suomen-keikkoja Hurts on heittänyt neljä: edesmenneellä YK-klubilla ja Circuksessa Helsingissä, Weekend-festivaalilla Espoossa sekä Turun Ruisrockissa, jossa kaksikko nähdään jälleen ensi kesänä.
Suomen ja Britannian lisäksi Hurts menestyy Manner-Euroopassa, etenkin Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Puolassa ja Kreikassa. Exile julkaistaneen myös Yhdysvalloissa, minne Anderson kovasti haluaisi esiintymään.
”Viimeksi olimme niin kiireisiä valloittaessamme Suomea, ettemme ehtineet Amerikkaan ollenkaan. Sen sijaan valitsimme Suomen joka kerta”, hän lepertelee ja kertoo rakastavansa Suomea.
Helppoheikkimäisestä hatunnostosta huolimatta totuus on, ettei Hutchcraftin ja Andersonin olisi ollut mikään pakko lähteä maanpakoon onnensa perässä. Kotimaassaan kaksikon konsertit ovat myyneet loppuun, ja Happiness ostettiin julkaisuviikollaan ilmestymisvuotensa nopeimmin myyneeksi brittidebyytiksi. Maailmanlaajuisesti levy on myynyt yhteensä yli kaksi miljoonaa kappaletta.
”No, ennen kuin myimme kaksi miljoonaa albumia, elimme monta vuotta köyhyydessä. Se muovasi meistä sellaisia kuin olemme. Olemme ihan tavallisia tallaajia, paitsi että olemme saaneet aivan mahtavan tilaisuuden, jollaista monet eivät saa koskaan.”
Haastatelu on julkaistu Rumbassa 4/13.