Nousussa 3/11: Fuerteventura ei hyväntuulisuuttaan häpeile

Kurt Cobain ei ollut mikään iloinen sälli, mutta hänen musiikkinsa on toiminut inspiraationa sellaisille.

Teksti: Saku Schildt, kuva: Jukka Salminen

Helsinkiläinen Fuerteventura ei lämpene supisuomalaiselle voivottelulle, vaan pyrkii levittämään musiikillaan kivoja fiiliksiä. Bändin laulaja Aleksi Sinisalo kertoo yhtyeen kappaleista löytyvän totisiakin sävyjä, mutta nämäkin esitetään reippaalla meiningillä.

”Hyvän mielen jakaminen ei ole koskaan huono asia. Biiseissämme on paljon hyväntuulisuutta. On siellä mukana vakavampaakin asiaa ja ironiaa, mutta olemme lopulta aika positiivisesti ajatteleva ja hyväntuulinen nelikko”, Sinisalo sanoo.

Bändin tarjoamat musiikkilliset referenssit kuitenkin hämmentävät. Sinisalo mainitsee Fuerteventuran vaikuttajiksi esimerkiksi Nirvanan In Uteron ja The Smashing Pumpkinsin Mellon Collie and the Infinite Sadnessin, jotka ovat kuuluisia nimenomaan angstisuudestaan. Miten näistä lähtökohdista voi syntyä aurinkoista jeejeetä?

”Minusta angstirockissakin on tietynlaista hyväntuulisuutta”, Sinisalo väittää.

”Nirvanan ja Smashing Pumpkinsin levyillä on tosi laaja kirjo musiikkia. Varsinkin minulle hyvin tärkeällä In Uterolla on paljon erilaisia sävyjä. Tai ehkä tässä on kyse siitä, että nuo levyt ovat tuottaneet kuulijalle niin paljon iloa, jolloin alkuasetelma kääntyy tavallaan ympäri. Ja vaikka albumeilla puhutaan murheellisista asioista, niitä tuntemuksia voidaan kääntää toisenlaiseen muotoon. Kun itse kirjoitan kappaleita, yritän kääntää vakavatkin asiat positiivisempaan valoon.”

Fuerteventura mainitsee ysärirockin lisäksi vaikutteekseen vanhat Nintendo-pelit. Sinisalo intoutuu kehumaan vuolaasti kasibittisten pelikonsoleiden musiikkimaailmaa.

”Onhan se aika häkellyttävää, miten massiivisen kuuloisia biisejä ne saivat tehtyä, vaikka muistitilaa oli sairaan vähän. Esimerkiksi Megaman-pelisarjassa ja The Legend of Zeldassa oli ihan mainiot musat, Megamaneissa mentiin jo ihan progeksi. Nythän niistä on levytetty uusiakin versioita, joista osassa on oikein kunnon orkesterisovitukset ja kaikki. Niistäkin monet ovat tosi hienon kuuloisia.”

Lue koko haastattelu Rumbasta 3/11. Mukana Stam1na-kitaristi Pekka Olkkosen mietteet bändin keikkakunnosta.