Rytmimanuaali opastaa muusikoita ja musiikin tekemisestä kiinnostuneita asiantuntevassa virtuaaliympäristössä. Anna-Maija Lippu vieraili palvelun lanseeraustilaisuudessa ja haastatteli muutamaa sen tekijöistä.
Teksti: Anna-Maija Lippu
Seinäjoen Rytmi-instituutin lanseeraama Rytmimanuaali-sivusto julkistettiin tänään. Sivuston tarkoitus on toimia apuvälineenä niin aloitteleville muusikoille kuin alan ammattilaisille.
Rytmimanuaalin neuvot menevät ”Usko unelmiisi!” -kannustamisen ylitse käytännön asioihin. Millainen on hyvä kotistudio? Miten myydä oman bändin keikka klubille? Entäs se kaikki Teoston kanssa säätäminen?
Näihin sekä muihin musiikkiin ja musiikkibisnekseen liittyviin kysymyksiin ei ole yksiä oikeita vastauksia, mutta Rytmimanuaali kasaa yhteen varteenotettavia vinkkejä ja tositarinoita ihmisiltä, joilla on kokemusta alasta.
”Siksi olemme koonneet eri asiantuntijoiden näkökulmia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Satu Kokkoniemi.
”Halusimme mukaan mahdollisimman monipuolisesti asiantuntijoita ja kirjoittajia.”
Sivustolla huomioidaan myös konemusiikki ja dj-toiminta, jotta saadaan esiteltyä ”eri genrejen tapoja tehdä musiikkia”, kuten Kokkoniemi sanoo.
Rytmimanuaalia on työstetty puolitoista vuotta. Ennen julkaisua sivua testasi noin sata ihmistä, muun muassa alan opiskelijoita ja bändejä. Käyttäjäkokemukset olivat positiivisia.
”Happoradion Aki totesi, että monelta vaivalta olisi säästytty näillä tiedoilla”, Kokkoniemi kertoo.
Palvelu on vasta aluillaan, mutta suunnitelmat ovat kunnianhimoisia. Sisällöntuottajia etsitään lisää, jotta tiedon tarjonnasta tulisi entistä laajempaa. Suunnitteilla on myös yhteistyötä tapahtumajärjestäjiä kouluttavien oppilaitosten kanssa.
Vastaavia tietoja on kuitenkin julkaistu jo monissa muusikoille tehdyissä opaskirjoissa. Miksi siis vielä tällainen sivusto?
”Kirjoissa on se ongelma, että niissä oleva tieto on vanhentuu usein jo siihen mennessä, kun ne tulevat painosta. Tätä sivua päivitetään, ja sieltä löytää alan uusinta tietoa”, Janne Flinkkilä lupailee.
Rumbassakin toimituspäällikkönä työskennellyt Flinkkilä on yksi sivuston kirjoittajista. Hän kutsuu palvelua ”itsemanagerointioppaaksi”, sillä kuten julkistamistilaisuudessa todettiin, musiikin bisnespuoli ei hoida aloittelevan artistin asioita tämän puolesta, vaan yhä enemmän täytyy hoitaa hommat omin päin. Mies onkin kirjoittanut suuren osan Rytmimanuaalin markkinointiosion teksteistä.
”Minua pyydettiin tähän mukaan viime kesänä. Koin, että tällaiselle palvelulle on selkeästi tarvetta”, hän sanoo.
”Nyt amatöörit voivat oppia ammattilaisilta ja keskustella heidän kanssaan musiikista oikein musiikkitermein.”
Moni tunnettu suomalaismuusikko on antanut apuaan sivun kehittämiseen, ja lisää on tulossa.
”Paleface tulee jossain vaiheessa neuvomaan sivuston lyriikkapuolella”, Flinkkilä paljastaa.
Sivu on luotu helpottamaan muusikon elämää, mutta sen todellisen toimivuuden näkee vasta ajan saatossa. Miten tekijäryhmä asian näkee: onko bändin kuulluksi saaminen nykyään helpompaa vai vaikeampaa kuin 10 tai 20 vuotta sitten kaikista Rytmimanuaalin kaltaisista palveluista huolimatta?
”Musaa tehdään nyt enemmän kuin ikinä”, Flinkkilä toteaa.
”Netti on tietysti tehnyt hommasta demokraattisempaa, kun kuka vain voi tehdä ja julkaista musiikkia.”
Kullakin aikakaudella ongelmansa ja mahdollisuutensa, siis. Kenties Rytmimanuaali kuitenkin ratkaisee joitain niistä.