Livearvio: Tukholmassa esiintynyt New Order esitteli kappaleita popmuseostaan

Rumban entinen päätoimittaja Viljami Puustinen vieraili New Orderin keikalla Tukholman Annexet-areenalla. Keikka oli kaikkea muuta kuin täydellinen – mutta hyvä se silti oli.

11.11.2015

New Order
Annexet, Tukholma
8.11.2015

Teksti: Viljami Puustinen

Kolmen Joy Division -muusikon vuonna 1980 perustama New Order on ehkä maailman paras popyhtye. Se on täynnä vikoja ja riitoja, sen jäsenet eivät ole kauniita eivätkä vanhentuneet edukseen, mutta biisit, asenne ja tyyli ovat timanttia.

Yhtye sai alkunsakin synkkien pilvien alla, kun Joy Divisionin kitaristi Bernard Sumner, rumpali Stephen Morris ja basisti Peter Hook jäivät ilman laulajaa Ian Curtisin riistettyä itseltään hengen 18.5.1980. Kolmikko halusi jatkaa, ja vaikka Sumnerilla ei ollut lauluääntä, hän tarttui mikrofoniin.

Miljoonia äänitteitä myynyt New Order on todiste siitä, että heikon laulajan tähdittämä popyhtye voi menestyä, kun heikkous osataan kääntää eduksi. Kun tekninen taito korvataan isolla tunteella.

New Order on mahtava popyhtye siitäkin syystä, että tuore Music Complete on hyvä albumi. Allekirjoittaneen mielestä New Order ei ole tehnyt oikeasti yhtään huonoa levyä. Edes 2000-luvulla. Tähän eivät ole pystyneet toiset 1980-luvun mestarit U2, Pet Shop Boys tai etenkään Depeche Mode.

Muutos ja kehitys ovat yhtä kuin New Order. Alkuaikojen postpunk muuntui tanssittavaksi syntikkapopiksi ja siitä kitaravetoiseksi klubimusiikiksi. Tämän päivän New Order esiintyy ilman Peter Hookia, joten Sumner saa rauhassa häärätä pomona ja antaa työrauhan kosketinsoittaja Gillian Gilbertille. Uusi basisti Tom Chapman ei ole tietenkään Hookin kaltainen räiskypersoona, vaan hoitaa pestinsä nöyrästi.

Marraskuinen Tukholman-keikka alkoi voimalla. Parituntisen show’n avasi tuore hieno Singularity, jota seurasi tunteikas Ceremony, Joy Divisionin viimeisten studiosessioiden kappale ja New Orderin debyyttisingle vuodelta 1981.

Vuoden 2001 huikea Crystal tuli lujaa, kitarat ja monivärilaserit sirkkelöivät kilvan ilmaa. Taustalla pyöri biisin alkuperäinen musiikkivideo, jossa näkyy kuvitteellinen teinibändi The Killers. (vuonna 2002 Las Vegasin The Killers otti nimensä tästä videosta). Sumner tuntui olevan videosta yhä ylpeä, koska hän ylisti sen ruotsalaista ohjaajaa Bo Johan Renckiä. Miestä, joka oli 1990-luvulla poppari nimellä Stakka Bo.

Power, Corruption & Lies -levyn (1983) Age of Consent ja 5 8 6 toimivat uusina sovituksina, mutta tuoreen Restlessin esittäminen oli kankeaa. Tähän keikka jotenkin lässähti: vetovastuussa oleva Sumner jätti kitaransa sivuun, konetaustat tukkivat korvat ja Stephen Morris alkoi näpytellä syntikoita. Eturamppiin asettunut Gillian Gilbert oli tyylilleen uskollinen Kraftwerk-klooni.

Loppusetti oli samaa irtokarkkisekoitusta vanhaa, uutta ja tuoretta New Orderia. Muun muassa Thieves Like Us -hittiä ei kuultu, vaan samaisen singlen löysä b-puoli Lonesome Tonight. Onneksi vuoden 1986 Bizarre Love Triangle aiheutti mukavan nostagiapuuskan.

Ehkä juuri kitaroiden telineisiin jättäminen aiheutti lässähdyksen. Tuoreilla biiseillään New Order koetti luoda loisteliaat modernit tanssijuhlat, ja tukholmalaiset olivat kyllä mukana, mutta Sumner ei jaksanut painaa maestrona.

Edes loppuun säästetyt The Perfect Kiss, True Faith ja Temptation eivät saaneet Annexet-salia enää sähköiseksi. Laulu tuli Sumnerin kurkusta vaivalloisesti.

Keikan encoret olivat Joy Divisionin jylhä Atmosphere ja väsyneesti vedetty Love Will Tear Us Apart. Taustalle heijastetut Ian Curtisin kuvat aiheuttivat olon, että olimme jonkinlaisessa popmuseossa. New Order halusi meidän palvovan kärsimyslegendaansa. Keikan päätti Blue Monday, New Orderin läpimurto- ja suurin hitti vuodelta 1983.

Miksi keikka oli silti hyvä? New Order 2015 on lavalla hyvä rockyhtye – kyllä, rockyhtye – joka haluaa miellyttää itseään uutuuksillaan sekä moderneilla kokeiluilla vanhoista popkappaleistaan. Vaihtelevalla menestyksellä.

Juuri tämä riskinotto vakuutti. Sumner oli nöyrä, ei laiskuuttaan hyytynyt. Hän katsoi mitä tapahtuu, epäonnistumisen uhallakin. Vanha punkkari!

New Order on virheellinen, eli täydellisen inhimillinen yhtye.

Lisää luettavaa