Saint Etienne tanssitti Korjaamolla – ”Tämä on juuri se yhtye, jonka yhteydessä on luvallista yliannostella ihana-adjektiivia”

1990-luvun tanssittavan indiepopin kuningatar Saint Etienne keikkaili Korjaamolla. Odotukset olivat kohtuuttoman kovat.

Teksti: Emmi Laukkanen, kuvat: Tomi Palsa

Saint Etienne
Korjaamo, Helsinki
22.5.2011

Kulttisuosikki Saint Etienne on tehtaillut timanttisia tanssibiisejä jo parinkymmenen vuoden ajan. Toukokuussa 2011 englantilainen pop-ihme saapuu ensimmäisen kerran keikalle Suomeen. Odotukset ovat luonnollisesti kohtuuttomat.

Nopealla vilkaisulla Korjaamon vaunusaliin valuvaan yleisöön voi päätellä ainakin seuraavaa. Saint Etiennen kohdalla kulttisuosio tarkoittaa sitä, että paikalla on valtavasti 1990-luvulla nuoruuttaan eläneitä musiikkinörttejä, muttei juurikaan suurta yleisöä tai uutta nuorta sukupolvea. Syy lienee tietämättömyydessä, ei Saint Etiennen musiikissa. Kuulun 1980-luvulla syntyneenä ehdottomasti tämän joukon nuorimpaan siipeen. Yleisön keski-ikä lähentelee todennäköisesti neljääkymmentä.

Vaunusali ei siis ole loppuunmyyty. Yleisöllä on tilaa tanssia, mutta se lämpenee hitaasti. Sunnuntai-illan uneliaisuus estää bileitä paisumasta mielettömäksi karnevaaliksi.

Reilun tunnin mittaisen vedon käynnistää raukea Heart Failed (In The Back Of A Taxi). Hurmaavasti keimailevan Sarah Cracknellin eteerinen olemus jättää koskettimiensa taakse piiloutuneet ex-musiikkitoimittajat Pete Wiggsin ja Bob Stanleyn varjoonsa. Cracknell on yhtä aikaa sekä viileä ja hillitty että jutusteleva ja inhimillinen, esimerkiksi kappaleiden sanoituksia unohdellessaan.

Biisilista painottuu yhtyeen menevämpään tuotantoon ja on melko tasapainoinen sekoitus hittejä ja helmiä uran eri vaiheista. Täysin uusia biisejäkin kuullaan useita. Ne eivät höllää jännitettä vaan toimivat siinä missä muutkin, elleivät jopa paremmin. Erityisesti isosti soiva Tonight kuulostaa mahtavalta.

Yleisö alkaa lämmetä viimeistään, kun Spring, You’re In A Bad Way ja Who Do You Think You Are seuraavat toisiaan. Varsinaisen setin päättää eräs yhtyeen tunnetuimmista hiteistä Only Love Can Break Your Heart. Neil Young -laina soi ilmavasti, vaikkei Sarah Cracknell aivan otakaan Moira Lambertin Foxbase Alphalla esittämää kappaletta omakseen.

Saint Etienne on juuri se yhtye, jonka yhteydessä on luvallista yliannostella ihana-adjektiivia. Yhtye kuulostaa koko keikan ajan itkettävän hyvältä, muttei silti räjäytä tunnelmaa aivan sille tasolle kuin teoriassa pystyisi. Tunnelma tiivistyy ja biisivalinnat kovenevat loppua kohden, mutta viimeinen täydellisyyttä hipova silaus jää uupumaan. Yhtyeen asema on silti onnekas: biisit kuulostavat jo itsessään niin mainioilta, ettei tylsyydestä pääse syyttämään.

Saint Etiennen vahvuus piilee myös kyvyssä yhdistellä sävyjä kaikista tanssittavista tyylilajeista housesta dubiin ja soulista indiepoppiin. Lopputulos on silkkaa karkkia.

Encoren suhteen yhtye pelaa varman päälle. Nothing Can Stop Us ja He’s On The Phone -hitit päättävät sympaattisen setin. Hämmennyn. Tähänkö tämä nyt loppui? Näitä sulosointuja olisi kuunnellut kauemminkin. Erityisesti harmittaa, ettei yhtä yhtyeen (tai maailman) parhaista kappaleista kuultu. Kaikin puolin täydellinen pop-biisi Action olisi sinetöinyt illan.

Biisilista:

Heart Failed (In The Back Of A Taxi)
This Is Tomorrow
Girl VII
Burnt Out Car
Tonight
Good Thing
I’ve Got Your Music
Method of Modern Love
Spring
You’re In A Bad Way
Who Do You Think You Are
DJ
Like A Motorway
Only Love Can Break Your Heart

Encore:

Nothing Can Stop Us
He’s On The Phone