Tuska-lauantai: Thrash on iloinen asia, mutta istuiko punk hevifestareille sittenkään?

Rumban Tuska-raportointi jatkuu thrashin täyteisen lauantain parista.

Teksti: Saku Schildt (Testament, Lost Society), Jukka Hätinen (Kreator, Lama, Von), kuvat: Heidi ja Markus Paajala

Tuska Open Air Metal Festival: Testament, Lost Society, Kreator, Lama, Von
Suvilahti, Helsinki
29.6.2013

Testamentin keikalla suurin jännitysmomentti piili siinä, kaikkoaisiko koko yleisö Hietaniemeen Rammsteinia katsomaan vai osoittaisiko Tuska-yleisö uskollisuutensa. Eihän Testamentin vierailu ollut millään muotoa ihmeellinen tapaus: thrashin ikihonka on esiintynyt Suomessa 2000-luvulla nyt seitsemän kertaa, ja edellisellä Tuska-vierailullaan vuonna 2010 orkesteri soitti päälavalla perjantaina klo 14:30.

Osittain tämän ansiosta oli hienoa huomata, ettei metalliväki hylkää omiaan. Etukäteen kuiskitut ennustukset yleisökadosta eivät käyneet toteen, ja Testamentinkin aikana lavan edustalla riitti väkeä. Itse asiassa yleisö saattoi olla keskimäärin tyytyväisempi kuin esimerkiksi vuonna 2009, kun jyrkimmät metallimiehet kävelivät ulos kesken Suicidal Tendenciesin keikan.

Testament ainakin oli saamastaan vastaanotosta mielissään. Laulaja Chuck Billy oli silminnähden hyväntuulinen ja rento.

Itse keikasta ei jäänyt hirveästi kerrottavaa jälkipolville. 30 vuoden kokemuksella toimiva yhtye, jossa soittaa edelleen neljä alkuaikojen veteraania, veti rutiinilla tiukan ja sopivasti etukenoisen show’n. 1980-kuvun ikivihreistä kuultiin ainakin ihana Into the Pit, The New Order ja The Preacher, ja väliin heitettiin valittuja paloja viimevuotiselta Dark Roots of Earth -albumilta. Toimi kuin ruisleipä: nälkä lähti ja maistui hyvältä, mutta onhan tuota jo mutusteltu.

Thrash metalille omistetussa lauantaissa oli ilahduttavaa symboliikkaa. Päivän avasi untuvikko-orkesteri Lost Society ja päätti thrashin pioneeri Testament, ja vaikka molemmat vakuuttivat, ensin mainittu veti mielenkiintoisemman setin. Viestikapulalle löytyy yhä kantajia. Helvetin hyvä.

Kukaan hevikarkeloita kiertänyt on tuskin voinut välttyä Kreatorinkaan näkemiseltä. Saksalainen thrash-jyrä on konsertoinut Suomessa 2000-luvulla yhtä monta kertaa kun vuosia on kakkosen perään kertynyt. Settilistaansa kvartetti oli päivittänyt ajankohtaisemmaksi. Vaikka Pleasure to Kill ja Tormentor tietysti kuultiin, oli yli puolet kappaleista kynäilty tällä vuosituhannella.

Mille Petrozzan käheä mylvintä jäi suoraviivaisen thrash-paahdon jalkoihin, mutta auktoriteettia löytyi circle pitin käskyttämiseen. Mies muistaa myös kehua yleisön valintaa saapua katsomaan heitä, eikä Hietsussa esiintyviä maanmiehiään. Vimmaisella energialla piiskannutta Kreatoria ja eri-ikäistä yleisöä seuratessa oli pakko todeta, että vaikkei tämäkään keikka mitään mullistavaa tarjonnut, on thrash metal iloinen asia.


Kreator. (Klikkaa nähdäksesi suurempana.)

Lama oli paperilla positiivinen buukkaus Tuskaan. 1970- ja 1980-lukujen taitteessa alun perin operoinut punkkariremmi on aktivoitunut jopa uutta materiaalia julkaisevaksi orkesteriksi. Helsinkiläinen punk-veteraani oli kuitenkin miksattu niin metallibändin kuuloiseksi, että keikasta nauttiminen oli työn takana.

Laulaja Jari ”Epe” Kronholmin suu kävi taukoamatta, soi punk tai ei. Hevareita piikiteltiin ja Kellot julistettiin alkuperäiseksi kirkonpolttomusiikiksi. Keskittymishäiriöiseltä teiniltä vaikuttaneen viisikymppisen miehen sekoilua oli hauska seurata. Vaikka soundit eivät Laman ulosantia palvelleet, suomipunkin kaanoniin kuuluvia hittejä hitin perään paiskonut bändi oli tiukassa tikissä.

Myös Von oli hienoinen outolintu Tuskassa. Ensimmäisiin pohjoisamerikkalaisiin black metal -pumppuihin lukeutuva Von on todellinen kulttibändi ja se olisi varmasti enemmän kotonaan esimerkiksi erään lietolaisfestivaalin lauteilla. Goottibändiltä näyttäneen kvartetin riveistä vain Jason ”Venien” Ventura oli varsinainen Von-jäsen.

Monotonisesta ja primitiivisestä black metalista ei ollut alkukeikasta tietoakaan. Von aloitti löysähkösti ja jopa melodisesti, mutta kiristi onneksi soitantaansa keikan vanhetessa. Satanic Blood -demon junnaavat riffit pyörivät hypnoottisesti ja rumpali takoi simppelin väkivaltaisesti. Lauluosuudet eivät kuitenkaan yltäneet niihin epäinhimillisiin oksennuksiin, jotka ovat olennainen osa Vonin sointia.

Lauantaina nähtiin siis takuuvarmoja thrash-konkareita ja muutama Tuskalle ei-niin-ominainen esiintyjä. Sunnuntain raportointia on vielä luvassa. King Diamondin ja Bolt Throwerin tähdittämän perjantain suitsutukset löytyvät tästä klikkaamalla.