Rähinän posse massiivisissa Carhartt-housuissaan ja millin koneella ajelluissa päissään on yhtä ikoninen osa 2000-luvun musiikillista kuvastoa kuin Britney Spearsin vaaleat kutrit tai Lordin kuminaama. Aikalaiselle tuon ajan hiphop-estetiikka näyttäytyy edelleen monella tapaa varsin tuoreelta ja relevantilta – millennium-nostalgiasta huolimatta tai juuri sen vuoksi.
Siksi tuntuukin hurjalta, että Fintelligensin debyyttisingle Voittamaton täyttää lokakuussa jo 19 vuotta ja Kapasiteettiyksikön esikoissingle Etenee pääsee myös syyskuussa laillisesti baariin. Mutta kuten Kapasiteettiyksikön Uniikki soolodebyytillään vuonna 2005 nerokkaasti totesi: Aika ei venaa ketään.
Rähinä Recordsin ajanlasku alkoi kuitenkin jo ennen edellä mainittuja singlejä – eivätkä Fintelligensin ja Kapasiteettiyksikön ensimmäiset tuotoksetkaan olleet todellisuudessa vielä Rähinä-levymerkin julkaisuja. Rähinän alku oli jotain paljon runollisempaa kuin nimi yhtiörekisteripaperissa. Ainakin Elastisen muistikuvissa.
”Kyllä se koko lähtö alkaa itsellekin näyttäytyä sellaisena elokuvamaisena Karate Kid -asiana”, Elastinen nauraa.
Elastinen pitää Rähinän lähtölaukauksena sitä, kun hän laittoi Fintelligensin Iso-H:n (Henrik Rosenberg) kanssa studion pystyyn ja tutustui Kapasiteettiyksikön kundeihin Anduun (tuolloin taiteilijanimeltään Ääretön), Uniikkiin (Dan Tolppanen) ja Tasikseen (Markku Wettenranta, tuolloin taiteilijanimeltään Tasapaino). Mukana oli myös Avain, Valuutta ja monia muita.
”Kutsuin kaikki perjantai-iltaisin – ei se oikeasti ollut kuin ihan pari kolme perjantaita – koulun jälkeen meidän studiolle ottamaan vähän kaljaa, kirjoittelemaan ja räppäilemään. Kaikki makailivat ja kirjoittelivat riimejä. Se oli mielessäni sellainen elokuvallinen hetki”, Elastinen muistelee.
Elastinen oli itse saanut kokea saman herätyksen vain vähän aikaisemmin Harjun nuorisotalolla Fintelligensin alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluneen (myöhemmin Juhani-taiteilijanimellä tunnetun räppäri-tuottajan) Juhani Saksikäden kanssa.
”Harjun nutalla laitettiin ensi kertaa Juhanin levarit kiinni. Juhani soitti jonkun instrumentaalin, ja siellä oli mikki, johon räppäsin. Oli makeaa kuulla oma ääni kaiuttimista. Halusin tarjota sitä mahdollisuutta muillekin.”
Tuota sessiota voidaan kenties pitää Fintelligensin alkuna, mutta aivan samoihin aikoihin syntyi myös Rähinä-possena tunnetuksi tullut joukko. Rähinän ydinryhmä fanitti muun muassa Wu-Tang Clania ja ruotsalaista Natural Bond -ryhmää, ja muutenkin 1990-luvun lopun rap-ilmastossa joka räppärillä nyt vain piti olla oma posse.
”Muutamassa viikossa alkoi jo huomaamaan, kuka oli tosi hyvä ja kenellä oli paloa räppäykseen. Aika nopeasti se muovautui siihen ajatukseen, että pitäisikö meidän olla tällainen jengi”, Elastinen sanoo.
Elastisen ja kumppaneiden vapaa-aika kului hiphop-kuvastoa opiskellessa, aina graffitista breakdanceen. Tämän päivän teini-ikäisen Tekashi 69 -fanin saattaa olla vaikea ymmärtää, että 1990-luvun lopulla ei käytännössä voinut olla uskottava hiphoppari, jos ei osannut luetella neljää elementtiä vaikka unissaan.
Fintelligensin tavoitteet eivät aluksi olleet sen korkeammalla kuin minkään muunkaan aloittelevan ja oman alakulttuurinsa koodistoa herkeämättä noudattavan kellaribändin.
”Me oltiin aika vahvasti underground-kuplassa itsekin. Plärättiin (legendaarisen helsinkiläisen hiphop-levykaupan) Funkiestin ’hyvää ja tuntematonta’ -levylaaria. Meidän ajatus oli, että tämä ei ole kaikkien juttu. Kun Fintelligens sainattiin 1999, ajattelimme vain, että ollaan tekemässä kahdeksan biisin kasettijulkaisua Funkiestiin myytäväksi.”
Ja niin toki myös tehtiin, ainakin melkein: muun muassa Funkiestissa myynnissä ollut Finvasion / Vapaa tyyli -vinyylimaksisingle julkaistiin 1998. Sitten asiat alkoivat rullata nopeasti.
”Sen jälkeen kun koulut päättyivät ja löydettiin se juttu, mitä haluttiin, siihen puserrettiin kaikki ylimääräinen energia. On hurjaa ajatella, kuinka nopeassa ajassa tapahtui niin kauhean paljon. Mitkään tekemiset eivät tunnu enää tapahtuvan kovin nopeasti verrattuna siihen myllerrykseen vuosina 1998–2000”, Elastinen sanoo.
Ensimmäisenä laajasti mediassa esiintyneenä kotimaisena hiphop-possena Rähinä sai tehdä työtä genreensä liittyvien ennakkoluulojen kitkemiseksi.
”Me koettiin olevamme vähemmistön edustajia Suomessa: syrjittyjä ja alaspäin katsottuja. Meidän graffitikulttuuriamme vastustettiin, emmekä soineet radioiden soittolistoilla. Hoppareilla oli vastakkainasettelua hevareiden, natsien ja vaikka kenen kanssa. Hiphop-kulttuurin edustaja ei tänä päivänä törmää tällaiseen millään tasolla. Meillä oli silloin kuitenkin hienoja aatteita, kuten lojaalius ja rasisminvastaisuus, mitkä ovat edelleen täysin ajankohtaisia”, Andu kertoo.
Fintelligensin ja Kapasiteettiyksikön urat käynnistyivät monikansallisten Sonyn ja Warnerin suojissa, ensimmäisen suomirap-buumin keskellä. Rähinästä tuli oikea levy-yhtiö vasta buumin hiivuttua, kun kumpikin bändi huomasi olevansa vailla kotia.
”Major-yhtiöt olivat tehneet vuonna 2003 sellaisen linjanvedon, että kukaan heistä ei enää sainaa suomiräppiä. Meille se tuntui siltä, että ovet lyötiin edestä kiinni ja sopimukset revittiin. Ei meillä ollut enää mitään vaihtoehtoa. Meillä oli musaa, joka piti saada julkaistua, joten päätettiin, että let’s go”, Elastinen sanoo.
Kenelläkään porukasta ei luonnollisestikaan ollut mitään hajua siitä, miten levy-yhtiötä pyöritetään arjen tasolla, mutta tahto oppia oli kova, sillä Rähinä halusi pitää kaikki langat omissa käsissään. Andu kuvaa alkuaskeleiden olleen ”kiva yhteinen seikkailu”: mitään ei tiedetty, mutta vastaukset löydettiin yhdessä, ja onnistumiset loivat itseluottamusta.
Peliliike kannatti: menestys tuli jo ensimmäisellä Rähinä-julkaisulla, Kapasiteettiyksikön Itsenäisyyspäivä-levyllä (2003). Samassa imussa myös Rähinä Records sai paljon huomiota. Toimitusjohtajaksi nimetty Elastinen tiesi ärsyttävänsä Suomen musiikkibisnestä ja nautti siitä suuresti.
”Olin 22-vuotias ja Nyt-liitteen kannessa puku päällä. Olin kympin uutisissa puhumassa siitä, että levybisnes muuttuu. Se ärsytti kaikkia niin saatanasti. Tätä hommaa ei ollut brändännyt koskaan kukaan muu alle 35-vuotias, jolla ei ole edes kauluspaitaa. Onnistuimme osumaan sellaiseen hermoon, että se kiinnosti kaikkia”, Elastinen kertoo.
”Musaa pitää tehdä ja julkaista” -eetos on ohjannut Rähinä-yhtiötä nyt 15 vuotta. Andu onkin sitä mieltä, että Rähinä on aina toiminut vahvasti fiilispohjalta.
”Olemme aina todenneet, että meidän kannattaa olla nyt järkeviä näiden juttujen kanssa ja sitten kuitenkin ylittäneet suunnitelmallisuuden rajan ihan rimaa hipoen. Myöhemmillä vuosilla kuitenkin enemmän, kun aika on hidastunut siitä kun aloitimme. Kun tulee ikää, perhettä, omaisuutta ja vastuuta enemmän, joutuu katsomaan maailmaa vähän erilaisilla kiikareilla kun nuorena, jolloin vain tällä päivällä oli merkitystä. Mutta Rähinä on bisneksenä paljon huonompi kuin fiiliksenä. Fiilis jyrää sen bisneksen tuhat kertaa”, Andu myöntää.
Vuosi 2003 muutti asioita myös Fintelligensin leirissä. Yhtye jäi Elastisen soolouran alettua taka-alalle, ja Iso-H otti yhä suuremman roolin Rähinän tuotantopuolella. Elastisen soolodebyytti Elaksis Kivi (2004) oli kaupallinen floppi, mutta Anna soida -levyn (2006) myötä kurssi kääntyi.
”Anna soida oli uuden, jopa edelleen jatkuvan aallon alku. Se oli eka biisi, mitä perus-deejiit jossain Night Trainissa alkoivat soittaa. Ja sitten Night Trainin pomo totesi, että tämä toimii tanssilattialla joten otetaanpa Elastinen ensi viikonloppuna esiintymään. Olen käytännössä edelleen sillä samalla rundilla, mikä alkoi marraskuussa 2006. Ei ole ollut kuin jotain kuukauden taukoja joskus. On menty täysillä”, Elastinen sanoo.
Samalla kun Elastisen ura lähti uuteen nousuun, saivat hallinnolliset tehtävät jäädä Rähinässä.
”Huomasimme jo vuosia sitten, että olen parempi artisti kuin toimitusjohtaja. Mitä enemmän käytän aikaa tuotteen tekemiseen, sitä paremmin firmalla menee. Meillä onkin ollut kaikki hallinnollinen ulkoistettuna minulta jo vuodesta 2010 asti”, Elastinen kertoo.
Kapasiteettiyksikkö puolestaan lopetti vuonna 2008, jonka jälkeen kolmikosta on aktiivista rap-uraa jatkanut vain Uniikki. Andu on jo vuosikaudet pyörittänyt menestyvää ravintola-alan konsernia. Kapasiteettiyksikkö on palannut lavoille vuonna 2012 ja tänä kesänä juhlavuoden kunniaksi.
Onneksi Rähinän menestys ei ole ollut vain kahden yhtyeen harteilla.
Vuonna 2007 pari suomenkielistä albumia Sonylle tehnyt Cheek otti yhteyttä Elastiseen. Hän oli yhtäkkiä vailla levysopimusta ja heitti kolikkoa kahden indie-yhtiön välillä.
”Cheek sai kenkää Sonylta, ja sen ainoat vaihtoehdot olivat mennä Mängimiehen Löyly-levymerkille tai tulla meille. Minun ja Jaren välit olivat silloin tosi hyvät – eivät ne koskaan huonot olleet – mutta kummallakin oli isot klikit. Kun Jare tuli esittelemään biisejä, olin että wau, siistiä. Se ei tapahtunut lainkaan laskelmoiden”, Elastinen muistelee.
Hieno sattuma on se, että Elastisen ja Andun haastattelu tapahtuu samana päivänä kuin Cheekin ensimmäinen Valot sammuu -keikka, jolla tietysti myös Rähinä-starat vierailivat. Ilmassa on paitsi suuren urheilujuhlan tuntua, myös sulkeutuvan ympyrän aiheuttamaa väreilyä.
Tämän päivän perspektiivillä Cheekin kiinnittämistä Rähinälle voisi ajatella uskomattomana tuurina ja mielettömänä peliliikkeenä, mutta vuonna 2007 Cheek ei ollut se supertähti, mikä hänestä oli tulossa – ainakin osittain Rähinän ansiosta.
”Jare ei ollut missään nosteessa tuolloin. Hän oli pikemminkin pulassa oleva artisti, jolla oli ollut yksi hitti urallaan”, Andu aloittaa.
”On oikeastaan hassua, että perustimme levy-yhtiön ylläpitääksemme valitsemaamme elämän reittiä, mutta meillä oli myös ambitiona olla Suomen paras levymerkki. Meillä oli ollut jo Brandon, Joniveli ja muutamia muita, mutta Jare oli ensimmäinen, jonka kanssa onnistuimme. Silti emme voineet ottaa artisteja, jos emme luottaneet niihin. Jos tuntui, että tyyppi ei ole identtinen kanssamme, sillä ei ollut suoraan sanoen mitään asiaa Rähinään.”
Cheek ehti julkaista Rähinän suojissa neljä albumia, joista kaksi jälkimmäistä, Jare Henrik Tiihonen (2009) ja Jare Henrik Tiihonen 2 (2010), nousivat listaykkösiksi ja myivät kultaa. Vuonna 2012 Cheek perusti oman levy-yhtiön Liiga Musicin, ja hänen uransa lähti lopulliseen nousukiitoon – jolle pohjan voidaan ajatella syntyneen juuri Rähinä-kaudella.
Oliko Jaren lähtö Rähinältä kova pala yhtiölle?
”Oli se kylmää, ja meni aikaa, kunnes ymmärsin sen peliliikkeen Jarelta”, Elastinen sanoo.
”Minä otin sen meistä kovimmin, ja olen ajatellut sitä paljon jälkikäteen. Se oli tämä ’meidän miehiä’ -juttu ja identtisyys. Se oli vähän kuin Sopranosista, että ’miten voit tehdä minulle näin’. Jos Jare olisi tehnyt sen Sonylle, se olisi ollut normaalia, mutta meille se oli sellainen hengen asia. Sittemmin ollaan ymmärretty, että Jare tarvitsi enemmän resursseja ja muuta, mitä meillä ei ollut silloin tarjota.”
Sota ei jäänyt kuitenkaan kaipaamaan yhtä miestä, vaan Rähinä-karuselli jatkoi matkaansa. Samaan aikaan Cheekin kanssa Elastisesta alkoi kasvaa paitsi eturivin räppäri, myös ihka oikea televisiojulkkis Voice of Finlandin, Vain elämään ja Elastinen feat. -sarjan kautta.
Spotify on nielaissut Rähinä-miesten mukaan ”sellaisen satojen tuhansien eurojen liikuttelun”, mikä oli vielä cd-aikana musiikkialalla normaalia. Silti vanhaan aikaan ei kaivata.
Tällä hetkellä Rähinä nauttii hyvästä striimausliikenteestä, vaikka sillä ei joka viikko olisikaan vaikkapa Elastisen Supervoimii-biisin kaltaisia superhittejä. Sen takaa yhtiön noin viidenkymmenen albumin mittainen katalogi.
Uutta verta Rähinässä edustaa 22-vuotias poptähti Nelli Matula. Yhtiön hallinnollisesta puolesta vastaa Pekka Ruuskan johtama levy- ja kustannusyhtiö Kaiku Entertainment, jonka kanssa tehdyn sopimuksen myötä kumpikin yhtiö saa myös toistensa tuotantoresursseja käyttöönsä.
Lisäksi Rähinä pyöritti useamman vuoden ajan keikkamyyntitoimisto Rähinä Liveä, mutta keikkojen ja artistien määrän kasvettua nopeasti huomattavan suureksi, yhtiö päätettiin myydä Fullsteamille viime vuonna.
20-vuotisjuhlan kunniaksi Fintelligens ja Kapasiteettiyksikkö ovat tehneet kesällä keikkoja Summer Upissa, Pipefestissä ja Blockfestissä sekä julkaisseet kumpainenkin uudet singlet. Juhlavuosi huipentuu Helsingin jäähallissa 5.12. järjestettävään Rähinän show-iltaan, joka on perinteisesti järjestetty samana päivämääränä hieman pienemmillä lavoilla.
Lisäksi Rähinästä julkaistaan Mikko Aaltosen kirjoittama historiikki. Muun muassa Rumban päätoimittajantuolilta tunnettu Aaltonen oli ehdottanut asiaa Elastiselle viimeistellessään Cheek-kirjaa Musta lammas.
Suomirap on siinä iässä, että sen ilmiöistä kirjoitetaan historiikkeja ja yhtyeet järjestävät 20-vuotisjuhlia. Yleisö on kasvanut yhdessä artistien kanssa.
”Tänä kesänä kun olen saanut esiintyä festivaaleilla, se näkyi selkeänä: yli 30-vuotiaat katsoivat meidän keikkaamme tosi innoissaan, ja alle kolmekymppiset siirtyivät seuraavan lavan eteen odottamaan meidän showtimemme loppua”, Andu nauraa.
Silti Elastinen kertoo seuraavansa suomihiphoppia aktiivisesti.
”Se on ihan mahtavaa, kun kaikkea löytyy. Tosi omalaatuisia ja omaperäisiä tyyppejä: on perinteisiä teknisiä räppäreitä, on freestyle-junnuja, on aivan jenkkijätkiä, jotka tekevät juuri sitä mitä siellä tehdään. Jaksan yhä edelleen kuunnella kaiken mitä julkaistaan.”
”On myös paljon sellaista, mihin en pääse enää ihan kyytiin, mutta toivon, että kaikille natsaa. Kun on päässyt itse tietylle plateaulle, niin en ole enää aikoihin ajatellut, että jonkun muun menestys olisi itseltä pois. Se on siisteintä, kun jotkut junnut pomppavat tuonne top 50 -listalle ja aiheuttavat hämmennystä.”
Niinpä. Aivan kuten Elastinen, Iso-H, Andu, Tasis ja Uniikki 20 vuotta sitten.
Mikko Aaltosen kirja 7 veljestä – 20 vuotta Rähinää ilmestyy 19.10. Fintelligens ja Kapasiteettiyksikkö esiintyvät Helsingin jäähallissa Rähinän 20-vuotisjuhlissa 5.12.