Anteeksipyytelyn aika on ohi – haastattelussa F

Emma-gaalassa vuoden tulokkaaksi ehdolla ollut Dreamgirls-kollektiivin laulava räppäri F julkaisi tänään toisen albuminsa. Siitä muodostui kasvutarina ja puhdistumisriitti vuosituhannen vaihteen r&b:n tahtiin.

Juho Länsiharju

Lyhyttukkainen nainen tuijottaa kalterien takaa intensiivisesti ja ylävartalo paljaana. Ristiriidan kuvaan luo siihen painetut sanat: Mä oon vapaa. Tarkemmin katsottuna kalterit osoittautuvat paperiksi. Niiden takana on 27-vuotias Fanni Sjöholm, artistinimeltään F.

”Länsimaisena valkoisena naisena on aika onnekas ja etuoikeutettu. Monen mielestä vapaa. Mutta kun alkaa käydä läpi tabuja, mitä naisena kohtaa, huomaa olevansa aika kaukana siitä”, Sjöholm sanoo.

”Paperiset kalterit ovat metafora: vankeus on olemassa, mutta ei niin konkreettisena kuin joillain muilla.”

Keskustelemme F:n toisen albumin kansikuvasta. Hän kertoo, että Mä oon vapaa -levyn ajatuksena oli käsitellä rakenteissa piileviä tabuja nuoren aikuisen naisen näkökulmasta. Sen ei pitänyt olla kasvutarina tai puhdistumisriitti, mutta sellaiseksi se muodostui.

”Käsittelin aiheita, joista en ollut aiemmin halunnut tai uskaltanut puhua. Osa teemoista oli sellaisia, joita käsiteltiin debyytilläkin, mutta ehkä liian kiltisti. Halusin viedä asioita pidemmälle ja lopettaa anteeksipyytelyn sekä artistina että ihmisenä. Huomasin vapautuvani sitä mukaa kun kirjoitin.”

Albumi alkaa epävarmuuksien, odotusten ja hahmottoman ahdistuksen ristiaallokossa. Ajatuksiin ja Sokerii ovat biisipari, josta ensimmäinen käsittelee häpeää henkilökohtaisesta näkökulmasta, ja viimeksi mainittu kipuilee yhteiskunnallisemmalla tasolla. Ajatuksiin-kappaleessa vellovan ahdistuksen joukosta silmille hyppää äärimmäisen intiimi asia, jota harvemmin popkappaleissa käsitellään: mahdollinen lapsettomuus.

”Olen 27-vuotias nainen, joka joutuu seuraamaan kaikenlaisia syntyvyyskeskusteluita. Se on iso asia sanoa ääneen, mutta sellaista täytyy pohtia. Taiteen tekeminen on niin itsekästä, että mahtuuko siihen kuvioon ajatus perheestä? Olisiko se minulle edes mahdollista? Esimerkiksi nämä ovat kysymyksiä, joita naisena itseltään kysyy.”

Ennen kuin albumin kaari vie kohti voimaantumista ja sitä mainittua vapautta, on käsiteltävä myös myrkyllisiä tuntoja. Onni potkii päähän -kappaleessa kateus ja mustasukkaisuus nostavat päätään. Kertojahahmo jopa toivoo toisille pahaa.

”Jokainen, joka sanoo olevansa näistä tunteista vapaa, kusettaa. Esimerkisi musiikkialalla, missä jengi on jatkuvasti esillä, tätä esiintyy paljon. Voi olla, että näiden kommenttien jälkeen kaikki muut sanovat, ettei tällainen ole käynyt mielessäkään, mutta minä voin myöntää ajatelleeni näitä. Kirjoitin biisiin auki kaiken sen, mitä synkimpinä hetkinä olen kelaillut.”

Sjöholm ei omien sanojensa mukaan seuraa kollegoita juurikaan sosiaalisessa mediassa, osaksi yllä olevista syistä. Hän on pyrkinyt jättämään somen pois elämästään muutenkin niin paljon kuin mahdollista. Levyllä aihetta käsitellään kappaleessa Akvaario, johon inspiraationa on toiminut Jenni Vartiaisen 10 vuotta vanha, mutta tällä hetkellä ehkäpä ajankohtaisempi kostopornobiisi Nettiin ja sen musiikkivideo.

”Videolla Vartiainen asuu näyteikkunassa. Minä mietin, että kauan pystyisin pitämään esimerkiksi Instagramin mahdollistamia kulisseja yllä, jos oikeasti asuisin näyteikkunassa. Ihan jokaisen ihmisen some on jonkinlaisten kulissien rakentelua ja ylläpitämistä. Siitä puhutaan jatkuvasti, mutta se on edelleen meille epäselvää. Se myrkyllisyys asuu meissä kaikissa: kyllä me välitetään, mitä muut meistä ajattelee, ja halutaan, että meidät nähdään tietynlaisessa valossa.”

Sitten albumin kasvutarina puhkeaa kukkaansa ja puhdistumisriitti tuottaa tulosta. Levyn loppupuolella on rakkauteen ja seksualisuuteen liittyvien kappaleiden trilogia: Kaikenlaisii äänii -biisi kertoo seksuaalisesta itsevarmuudesta ja kontrollin ottamisesta. Se on voimaantumis-anthem, jonka Sjöholm toivoo tuovan avoimuutta myös muille. -kappale on rakkauskirje, jonka kohteena on kirjoittaja itse. Nälkä-kappale on suoraviivainen lihallisten himojen ja halujen julistus.

”Kirjoitin sen alun perin pettämisen näkökulmasta, että harkitset sitä ja olet lopulta valmis toteuttamaan niitä haluja. En usko, että ihmistä on välttämättä ajateltu olemaan vain yhden ihmisen kanssa. Meitä laitetaan ahtaisiin parisuhdelaatikoihin, ja kun emme pysy niissä, niin olemme pahoja.”

Albumin päättää kappale Vapaa. Levyn mittaisen matkan määränpää on myös luonnollisesti kirjoitettu viimeisenä. Vapaa soi vapautuneen tyynesti; kaikki toksiset ajatukset on jo oksennettu, epävarmuuksia syleilty ja otettu anteeksipyytelemättä se, mikä itselle kuuluu.

”Tarvitsin albumille testamentin. Kun sain suostuteltua tuottajani tekemään biitittömän kappaleen, tämä syntyi itsestään. Räppiin liittyy paljon aggressiivisuutta. Mietin, että tarvitseeko aina huutaa, että saa asian perille. Joskus todellakin tarvitsee. Halusin kuitenkin lähestyä aihetta niin, että voinko tulla ja kuiskata korvaasi: maailma muuttuu nyt.”