”En keksi mitä muuta tekisin, jos en olisi muusikko” – Ainan musiikissa kohtaa eri maailmat

Aina julkaisi juuri uuden singlen.

13.11.2021

Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Jambo, sen löydät täältä.

Tällä kertaa vuorossa on Muistaisinpa-sinkun juuri julkaissut Aina, joka hyödyntää musiikissaan rap-ilmaisua, r&b:tä ja perinteisiä suomipop-soundeja. Tätä kyydittää hyvät soundit ja elämänmakuiset sanoitukset. Tuore kappale on tästä kaikesta oiva ja erityisesti hyvältä kuulostava esimerkki. Rumballe hän kertoo yksityiskohtaisesti taustastaan musiikin parissa ja tietysti myös tulevaisuuden suunnitelmista, joihin lukeutuu näillä näkymin ensi vuonna ilmestyvä levy.

Mikä soi napeissa just nyt?
”Viime aikoina oon fiilistellyt paljon muun muassa Yebban uutta levyä. Yebballa on upea ääni, se on virtuoosimainen laulaja ja ihon alle menevä lyyrikko sekä tulkitsija. Myös levyä tuottanut Mark Ronson on mahtava. Tykkään siitä, että uskalletaan tehdä just sellaista musaa kuin halutaan, eikä kaikki ole valmiiksi pureskeltua. Levyllä on vaikutteita esimerkiksi neo soulista, musikaaleista, folkista ja kansanmusiikista ja jazzista, mutta kuulostaa täysin uniikilta.”

Mist sä tuut?
”Oon Keski-Suomesta Keuruulta lähtöisin. Iskä on armeijauransa lisäksi kierrellyt Suomen tanssilavoja eri orkesterien basistina, joten sieltä kai se musiikkikipinä on saanut alkunsa. Soitin lapsesta teini-ikäiseksi klassista pianoa, mutta se ei motivoinut mua lopulta kauheesti. Opettelin aina itse säestämään omaa lauluani, soittelin ja lauloin pop-laulukirjoja läpi. Esiinnyin joka kolkassa, missä Keuruulla pystyi esiintyä, hah.”

”Lukion jälkeen pääsin Oriveden Opiston musiikkilinjalle, sieltä sitten päädyin Turun Konservatorion ammattipuolelle – valmistuin muusikoksi pop/jazz-laulu pääaineena. Metropolia Ammattikorkeakoulusta oon valmistunut sen jälkeen lauluopettajaksi. Oon tehnyt musahommia siis kauan, ammattimaisesti enemmän tai vähemmän kohta jo kymmenen vuotta. En keksi mitä muuta tekisin, jos en olisi muusikko.”

”Oon tehnyt vuosien varrella artistina paljon featteja muille artisteille, ja lisäksi vaikutan Toistuvissa Yllätyksissä. Viime aikoina oon keskittynyt enemmän mun soolomusiikkiin ja tosiaan nyt on levy työn alla.”

Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Varmaan ihan pienestä jo. Opettelin lapsena jääkiekon MM-kisojen aikaan Fintelligensin Kaikki peliin -biisin räpit ulkoa ja räppäsin sitä kotona nonstoppina ja mietin, että tää on siisteintä ikinä, haha.”

”Toinen sellanen aikuisiän muisto on konsa-ajoilta yhdestä Joni Mitchell -tribuuttikonsertista. Soitettiin konsertin vikana kappaleena Woodstock, kokoonpanolla laulu, baritonikitara, sello, saksofoni ja rummut. Biisin outrossa kaikki alkoi improvisoimaan ja muistan mun laulun kummunneen jostain niin syvältä, että kyyneleet virtasi vielä kun astelin lavalta pois.”

”Se tunne oli niin maaginen ja voimakas, sellainen tunteiden vyöry ja ryöppy. Silloin viimeistään tiesin, että mun on pakko esiintyä ja tehdä tätä. Improvisointi on mulle yksi tärkeimpiä keinoja säveltää musaa. Sitten vaan tartun johonkin hyvään juttuun ja kehittelen sitä eteenpäin.”

YouTube video

Musiikillinen esikuvasi?
”Tähän on tosi paha heittää yhtä nimeä. Luulen, että enemmän kuin kukaan yksittäinen artisti, muhun on vaikuttanut kaikki mitä oon elämäni aikana kuunnellut, fiilistellyt, opetellut laulamaan ja soittamaan – mitä oon kokenut ja nähnyt ympärilläni. Lisäksi kuuntelen niin laidasta laitaan musaa, että tyyliin joka genressä on omat mulle isoimmat nimet. Mut jos olisi pakko sanoa joku, niin sanoisin varmaan Beyoncé. Se on jostain toiselta planeetalta. Rapin puolella Kendrick Lamar.”

”Rakastan monipuolista äänenkäyttöä, kokeilunhalua, tinkimättömyyttä ja leikkisyyttä. Nämä asiat kuuluvat kyllä tällä hetkellä työstämälläni levyllä. Ylipäätään afroamerikkalainen rytmimusa on mun suurin musiikillinen esikuva, jonka parissa oon pyörinyt puolet elämästäni.”

Supervoimasi?
”No varmaan ensinnäkin se, että ihmisääni on mun intohimo. Treenaan paljon, opetan äänenkäyttöä ja laulamista, ja tiedän siitä valtavasti. Sen myötä musta on myös tullut tosi monipuolinen laulaja ja räppäri, mutta kuulostan kuitenkin pelkästään itseltäni. Myös se, millä intensiteetillä ja herkkyydellä esitän musiikkia ihmisille livenä, on mun supervoima.”

Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Hmmmmmm! Ehkä sellainen seikkailumieli, kokeilunhalu ja jano etsiä jatkuvasti musassa jotain uutta kulmaa. Sielukkuus – sitä mä usein kuulen muilta ja siitä kommentista tulee mulle hyvä mieli.”

Aina?
”Ainan musa on modernin r&b:n ja pop-tuotannon, taidokkaan rapin ja maailmalta tulevien rytmien fuusiota suomen kielellä. Koitan aistia tuntosarvet pystyssä juttuja ja mennä teksteissä pintaa syvemmälle. Oon vuoristorata tunne-elämässäni ja se myös kuuluu mun teksteissä.”

”Artistina tärkeintä mulle on tietty se, että saan ylipäätään tehdä musaa ja että se herättäisi jotain tunteita ihmisissä. Ja se, etten yritä olla mitään muuta kuin sillä hetkellä olen. Se on asia mistä pitää säännöllisesti muistuttaa itseään! Ettei tekis biisiä siksi, että joku muu varmaan pitäis tästä. Hirveintä olisi, jos ei enää rakastaisi musaa täysillä ja tekisi sitä jostain ulkoisesta syystä.”

YouTube video

Lisää luettavaa