Eurosonic: Hollanti haluaa breikata

16.01.2011

Hollannin seuraava suurnimi on vielä hukassa. Tosin tuleva vientitoivo saattoi hyvinkin esiintyä tapahtuman päätösiltana De Oosterpoortissa. 

Teksti: Marko Ylitalo
Eurosonic Noorderslaag 12.–15.1.2011
Groningen, Hollanti

Neljännesvuosisataisen historiansa kunniaksi Euroopan suurin musiikkialan ammattilaistapahtuma Eurosonic Noorderslag käänsi katseensa myös kotimaahansa. Keskiviikosta lähtien eri klubeilla ja esiintymislavoilla oli kuultu kymmeniä hollantilaisbändejä, mutta myös 42:ta muuta kansallisuutta edustanutta artistia. Päätöspäivä lauantai oli puolestaan pyhitetty pelkästään alankomaisille artisteille.

Illan ohjelmisto oli koottu suureksi sisäfestivaaliksi seminaaripaikkana toimineeseen De Oosterpoortiin. Musiikkikeskuksen eri saleissa esiintyi yhteensä lähes 60 kokoonpanoa.

Ainoa yhdistävä tekijä kansallisuuden lisäksi oli nuoruus. Eurosonicin missiona, kun on esitellä uutta musiikkia. Tai pikemminkin musiikkia uusilta nimiltä, sillä ”uusi musiikki” kun voi tarkoittaa esimerkiksi 70-lukulaista hämyrockia, kuten maan yhden hypetetyimmän bändin DeWolffin kohdalla. Tai se voi yhtä hyvin tarkoittaa 80-lukulaista new wave -syntikkapoppia, mitä A Silent Express ja Lola Kite soittavat. Tai sitten hiphopia (Aisha, Boef en de Gelogeerde Aap, Kleine Viezerik, Sef, The Opposites, Zwart Licht XL), ska´ta (Splendid), afroa (Jungle By Night, Sinas), folkia (Bart van der Lee, Lucky Fonz & De Felle Kleuren, Tim Knoll), elektroa (Bart B More) tai jotain muuta (Baskerville, La Boutique Fantastique, Memphis Maniacs, Palmbomen).

Houses

Amsterdamilainen Houses imee vaikutteensa kanadalaisesta indiepopista.

Jos Suomea pidetään heavymaana, on vastaavaa pintapuolista määritelmää vaikea muodostaa Hollannista – ainakin De Oosterpoort -annin perusteella.

Sitä on myös mahdotonta muodostaa maan edellisten kansainvälisten läpilyötien valossa. Vai mikä yhdistäisi Anoukia, Golden Earringia, Smurffeja, Van Halenin veljeksiä, Within Temptationia ja The Gatheringia, Junkie XL:ää, Dj Tïestoa, Milow’ta tai esimerkiksi tämänvuotista Ebba-voittajaa Caro Emeraldia?

Kensington

Lontoon lisäksi myös Utrechtista löytyy Kensington.

Yksi yhtye, jota olisi eksperttien mukaan syytä pitää silmällä, on Utrechtista tuleva Kensington. Sopivasti Serious talent -lavalla soittanut kokoonpano sai ainakin nousuhumalaiselta yleisöltä hurraavan vastaanoton. Vaikka yhtyeen nimi on lainattu Lontoon keskustassa sijaitsevasta asuinalueesta, kävi Kensington Leedsissä asti Kaiser Chiefsin Nick Bainesin studiossa nauhoittamassa Borders-debyyttialbuminsa, ja nähdyn perusteella mukaan on tarttunut paljolti britti-indien parhaita puolia. Yhtye ei kalpene esimerksi Arctic Monkeysin tai The Wombatsin rinnalla. Mikäli Kensington tulisi verrokkiensa tavoin Englannista, olisi siitä kohkattu kotimaansa ulkopuolella jo aiemmin.

Eins, Zwei Orchestra

Toivoa sopii, ettei Eins, Zwei Orchestra anna kenkää itselleen.

Toinen ja vielä enemmän mainitsemisen arvoinen uusi tuttavuus on Eins, Zwei Orchestra. Useissa bändeissä soittaneiden Stefan ja Lydia van Maurikin yhteisprojekti soitti shoeagazing-tyylistä kitararockia, jossa oli yhtä lailla popmelodioita kuin feedbackiakin. My Bloody Valentinen, Asobi Seksun, The Pains Of Being Pure At Heartin ja miksei Echo Is Your Loven ja Deerhoofin ystävien lisäksi Eins, Zwei Orchestra vedonnee koukuillaan myös laajempaan kuulijakuntaan. Kuusihenkinen livekokoonpano onnistui jopa esittämään omankuuloisensa mutta silti onnistuneen tulkinnan Smashing Pumpkinsin 1979-kappaleesta. Billy Corgania ei tullut vieläkään ikävä.

Toivoa sopii, että Hollanti saa vielä lähitulevaisuudessa kaipaamansa seuraavan suuren läpimurron. Asiaa pähkäiltiin edellisenä perjantaipäivänä jopa konferenssitasolla Focus On The NL: The Next Big Thing?! -seminaarissa.

MySpace: Kensington
MySpace: Eins, Zwei Orchestra

Lisää luettavaa