Prince-asiaa, vielä kerran. Taustayhtye The New Power Generationin bändiliideri Morris Hayesilla nimittäin riittää kerrottavaa pornofunkin kuninkaallisesta.
Teksti: Markus Karlqvist
Itse Prince suostui antamaan suomalaiselle medialle tasan yhden haastattelun ennen keikkaansa Helsingissä, mutta muun median nälkä tyydytettiin näppärästi taustamuusikoiden avulla. Rumban kanssa ajatuksia vaihtoi kaksikymmentä vuotta The New Power Generation -yhtyeessä koskettimia soittanut ja myöhemmin Princen kakkosmieheksi kohonnut Morris Hayes.
Rentoutunut Hayes lasketteli mukavia urastaan, muttei mennyt liian syvälle esimiehensä asioihin. Mystiikan viitan pitäminen Princen hartioilla kuuluu luultavasti työsopimukseen.
Jännittikö alun perin näin salaperäisen artistin kelkkaan hyppääminen?
”Ketä tahansa luultavasti jännittäisi soittaa sen kaverin kanssa. Ensinnäkin hän on säveltänyt kaiken musiikin, ja useassa tapauksessa soittanut sen myös alunperin itse, joten hän tuntee soittamasi osat paremmin kuin sinä”, Hayes sanoo.
“Sitä tyyppiä ei voi hämätä puolivillaisella soitolla, koska hän pysäyttää homman saman tien ja kääntyy puoleesi. Hän kertoo, että sen pitäisi mennä näin, ja sitten soittaa sen kohdan sinulle.”
Princestä on uransa aikana muodostunut kuva totalitaarisena hallitsijana, joka on pikkutarkka kaikista show’nsa elementeistä. Näin vihjasi ainakin yksi Helsingin-keikkaa pystyttänyt lavateknikko, joka kirosi Facebookissa artistitilojen käytäviin ruuvaamiaan kymmeniä purppuralamppuja.
Osa Princen huhutusta vaikeudesta ja diivailusta lienee kuitenkin median ja mahdollisesti myös manageripuolen paisuttamaa höttöä. Guardianin taannoisessa haastattelussa artisti lähti oma-aloitteisesti keskustelemaan internetistä, vaikka toimittajaa oli ohjeistettu olla kajoamatta aiheeseen.
Julkisuuskuvan ja puitteiden ylläpitäminen Hollywood-luokassa kuuluu selkeästi liikestrategiaan, jossa rönsyily ja arvaamattomuus ovat aina olleet osa viehätystä. Fanit jonottavat aina keikoille, vaikka ne peruttaisiin kerta toisensa jälkeen. Suomessa lavalla ei nähtykään diivaa, vaan hymyilevä ihminen, joka otti yleisön lavalle tanssimaan kanssaan.
Hayesin mukaan tarkasta kontrollista huolimatta myös improvisaation ja ulkoisten vaikutteiden hyödyntämisellä on suuri rooli Princen työtavassa.
”Oikeastaan hänen eri aikakausiensa bändien soundi on muotoutunut pitkälle sen mukaan, mitä eri soittajat ja persoonallisuudet ovat tuoneet soppaan. Hän antaa jokaisen nojata vahvuuksiinsa ja siten muovaa kokonaisuudesta halutunlaisen.”
Hittiputken sijaan Helsingissä Prince tarjoili muun muassa pitkiä kitarajameja ja taustabändinsä laulusuorituksia. Suurin osa yleisöstä tanssi ja istui kiltisti läpi hankalammankin materiaalin. Prince on aina tehnyt asiat omalla tavallaan, ja kenties siksi häntä rakastetaan.
Hayes kommentoi Princen päättymätöntä kappalesuonta, josta tunkee enemmän musiikkia kuin kukaan edes kerkeää kuuntelemaan.
”Kun Prince valmistelee albumia julkaistavaksi, hän äänittää kolme albumia. Hänellä on tämän hotellihuoneen kokoinen varasto täynnä nauhoja. Kun hän joskus kuolee, niitä riittää julkaistavaksi sadoiksi vuosiksi.”
Lue haastattelun ensimmäinen osa tästä ja Helsingin-keikan arvio tästä.
Morris Hayes:
• Syntynyt vuonna 1962 Arkansasissa, Yhdysvalloissa.
• Soitti ensimmäistä kertaa Princen kanssa studiossa vuonna 1988 Graffiti Bridge -elokuvan soundtrackin äänityksissä.
• Liittyi osaksi Princen New Power Generationia vuonna 1992 Diamonds & Pearls -kiertueen aikana, nykyään yhtyeen ”musical director”.
• Tärkeimmät Princen kanssa tekemänsä albumit: Graffiti Bridge (1990) ja Crystal Ball (1998)
• Työskennellut lisäksi muun muassa Elton Johnin, Lenny Kravitzin, Stevie Wonderin ja Bonon kanssa.