Hiphopin kuuntelijat omaavat vahvan itsetunnon, metallin ystävät ovat keskimääräistä ujompia – Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen tulokset ovat selvillä

Kahdeksatta kertaa toteutetussa tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten musiikin kuunteluun liittyviä tottumuksia ja mieltymyksiä.

Teoston ja Musiikintuottajat IFPI Finlandin tilaamaan Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimukseen vastasi elokuussa 2021 yli tuhat suomalaista, jotka olivat iältään kaikkea 13-75 ikävuoden väliltä. Selvitys toteutettiin kahdeksatta kertaa, ja sen suunnitteli ja analysoi Omnicom Media Groupin johtava tutkija Kari Tervonen.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää musiikin kuuntelun nykytilaa Suomessa, ja siitä saatuja kyselytuloksia peilataan paljon muihin tietolähteisiin sekä aiemmilta vuosilta kerääntyneeseen informaatioon. Tutkimuksessa kartoitetaan muun muassa musiikin kuuntelutapoja ja -välineitä, kysyntää uusiin musiikkiohjelmiin, musiikkimieltymysten muodostumista, sekä iskelmän määritelmää ja iskelmän kategoriaan sopivia artisteja. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan binäärisen sukupuolijaottelun tarpeellisuutta ja suosiota saavuttaneiden artistien välillä olevaa sukupuolijakaumaa.

Musiikinkuunteluvälineistä puhelin on ainoa, joka on merkittävästi kasvattanut suosiotaan kahden kuluneen vuoden aikana. Viimeisen vuorokauden aikana puhelimesta musiikkia kuunnelleiden suomalaisten määrä puhkaisi nyt ensimmäistä kertaa 50 prosentin rajan. Spotify ja YouTube tavoittavat musiikinkuunteluvälineinä viikoittain noin puolet suomalaisista.

Musiikkimaun muodostumisen suhteen kiinnostavaa on, että tutkimukseen osallistuneet arvioivat oman luonteensa ja temperamenttinsa vaikuttavan musiikkimakuunsa kaikista tekijöistä eniten. Muun muassa metalli ja klassinen musiikki kategorisoitiin vahvimmiksi temperamentin ohjaamiksi musiikillisiksi makumieltymyksiksi, ja näiden genrejen kuuntelijat ovat tutkimuksen ohessa olevan raportin mukaan keskimääräistä useammin hieman ujoja. Sen sijaan hip hopin, rapin ja popin innokkaat kuuntelijat omaavat usein vahvan itsetunnon, ja ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia, kertoo tutkimusraportti.

75 % tutkimukseen vastanneista eivät osanneet tai halunneet ottaa kantaa siihen, kuuntelevatko he enemmän tai mieluummin mies- tai naisartisteja. Siitä neljänneksestä, joka halusi kertoa mieltymyksistään asian suhteen, noin kaksi kolmasosaa vastasi kuuntelevansa enemmän miesartisteja. Perusteluksi esitettiin esimerkiksi miesäänen miellyttävä mataluus.

Entäs se iskelmäpuoli? Tutkimuksessa todetaan, että sanan joissain yhteyksissä ikäväksi koetulla leimalla tai genrerajoilla ei ole merkitystä sen suhteen, mitä iskelmä-sanalla pohjimmiltaan tarkoitetaan: iskelmä merkitsee yksinkertaisesti kaiken kansan hittejä, joissa on helppo ja tarttuva kertosäe. Niin ollen tutkimuksen perusteella nykypäivän iskelmäksi voi luokitella muun muassa Behmin, Jenni Vartiaisen, Paula Vesalan, Sannin, Antti Tuiskun, Popedan ja Haloo Helsingin – nämä ovat kuitenkin vain muutamia esimerkkejä siitä laajasta kirjosta, jonka tutkimus tuo nykypäivän iskelmäartistien suhteen esiin. Yhtenä yhteisenä tekijänä kaikille iskelmäartisteille voi pitää kykyä saada kuulijoita laajoista ryhmistä.

Jos tutkimuksen lopputulokset kiinnostavat perusteellisemmin, niihin voi perehtyä tarkemmin täällä.