Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Sara Siipola, sen löydät täältä.
Tällä kertaa vuorossa on ensimmäisen soolosinglensä julkaissut Heviteemu, jolta löytyy kosolti historiaa musiikin tekemisen parista.
Laulajan voi joku muistaa Versaille-yhtyeestä ja moni tietää Costeen taustoilta. Vain elämää -ohjelmaa katsoneet ovat saattaneet kuulla hänen ja Eetun yhteistuotantoa Villegallen uusimman kauden biisien kohdalla.
Rumballe artisti kertoo musikaalisesta taustastaan, mikä tekee Teemu Javanaisesta Heviteemun ja mistä hän tietää mikä kappale päätyy itselle ja mikä toiselle artisteille.
Mikä soi napeissa just nyt?
”Olen kuunnellut ihan sikana Lil Peepin Come Over When You’re Sober, Pt. 1. -albumia.”
”Artistilla on ollut vaikutus omaan tuotantoon. Samanlaiset teemat ja estetiikka on tarttunut. Hänen musiikissa ei hirveästi kelattu mitä sanoo, vaan vuodatettiin aidosti ja raa’asti tunteet. Se soundi on tosi itsetehtyä.”
Mist sä tuut?
”Tuun Turusta, olen asunut siellä melkein koko ikäni, mutta olen muuttanut nyt Helsinkiin. Turussa aloittelin, sain 6-vuotiaana ekan rumpusetin ja perustettiin veljien kanssa bändi. Soiteltiin kaikenlaista monta vuotta, aina vaan rankempaa ja rankempaa. Death metal pyöri tosi pitkään. Vedettiin blast beatia täysiä ympäri Suomea.”
”Jossain vaiheessa alkoi kyllästyttää se metallihomma, se ei ollut omaa. Menin vaan sen mukaan, mistä broidit diggasivat. Aloin löytää britti-indietä ja fiilailemaan sitä. Samaan aikaan opettelin soittamaan kitaraa ja laulamaan. Aloin perustamaan omia bändejä siten, että itse soitin skebaa ja lauloin. Sitä kautta löytyi tää pop-musiikki ja myöskin se, että noita demoja pitää jonkun tuottaa ja äänittää.”
”Sain hommattua kesäduunirahoilla Macbookin ja aloin sillä äänittelemään meidän bändeille demoja. Sitä kautta löytyi tällainen uusi rakkaus tuottamista ja biisin kirjoittamista kohtaan. Sitten kun sitä tarpeeksi kauan teki, niin nyt mä oon täällä Nordic Music Partnersilla kirjoittajana ja Fried Musicilla tuottajana. Tää on mun duuni ja tää on ihan vitun siistiä.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Aina ollut bändejä ja silloin on ollut selkeä, että haluan olla esillä. Sitten hetken keskityin enemmän muille tekemiseen. Jossain vaiheessa hiffasin, että mä aloin tekemään tosi paljon kappaleita, jotka oli tosi omalta tuntuvia. Kukaan muu ei voi vetää niitä, koska nää on mun ajatuksia. Sitten tajusin, että mun on pakko tehdä tää itse.”
”Musta tuntuu, että tämä meni silleen, että hiukan aloin kelaamaan tätä soolojuttua jo silloin kun oli Versaille-bändi. En ajatellut tekeväni heviteemua, vaan sitä bändiä vieläkin, mutta sitten ne ajatukset oli niin omia. Se tosi orgaanisesti muovautui siihen, että mä olen Heviteemu. Olisikohan siitä puolitoista vuotta, kun päätin sen että bändihomma saa jäädä ja nyt mä teen yksin.”
Tuotannot?
”Se alkoi siitä, kun mä hiffasin Versaille-yhtyeen aikana, että teen tosi paljon biisejä mitä mä en halua vetää itse tai bändin kanssa. Kun meidät oltiin sainattu ja aloin tutustumaan kustannusyhtiön toimintaan, niin puhuin esimerkiksi Immosen Jukalle, että mua kiinnostaa biisien kirjoittaminen myös muille. Sitä kautta tehtiin mulle myös kustannussopimus ja alettiin duunaa sessioita muille koko ajan enemmän ja enemmän. Se alkoi kiinnostaa, että ei ole itse pakko laulaa biisejä mitä kirjoitat.”
”Sitten kun kirjoitan biisin jostain tosi raa’asta omasta fiiliksestä tai ajatuksesta, niin silloin haluan vetää sen ehdottomasti itse. Jos se menee vähänkin sellaiseksi, että siinä on jotain tarinaa ja väritetty jotain, niin silloin se ei tunnu siltä, että haluan itse tuoda sen esiin. Yleensä jos se on tosi sellaista pelkkää aitoa fiilistä, niin silloin haluan myös vetää sen ite.”
Heviteemu?
”Ylä-asteella jotkut sanoi mua Heviteemuksi. Mä kuuntelin pelkkää metallimusiikkia ja olin tosi mustissa aina. Se on vähän tarttunut siitä ja myöhemmin kelasin, että se on hyvä läppä nimeksi sosiaaliseen mediaan, kun en enää millään tapaa näyttänyt hevarilta.”
”Siinä on myös toinen kulma, että mä olen jotenkin identifioinut mun tuotannon siten, että niissä on se sama heviestetiikka, vaikka se olisikin pop-musiikkia. Kaikki tehdään tosi lujaa ja täysiä. Vähän siten keskari pystyssä. Mun mielestä niistä tulee sellainen heviestetiikka. Mua puhutteli se tosi paljon ja olen pitänyt siitä.”
”Ensimmäinen sinkku kuvastaa hyvin tulevaa omaa musiikkia. Ne (sanoitukset) on paljon sellaisia ajatuksia, joita tulee kun on yksin himassa ja tulee tylsää ja silloin pohdiskelee kaikkea tosi diippiä, synkkää ja hirveetä. Yleensä pääsen niistä eroon kirjoittamalla jonkun biisin. Tämä on yksi niistä ensimmäisistä, kun olen ihan suoraan kirjoittanut ne ajatukset mitä on ollut päässä. Hiukan vääntänyt jotain riimiä, mutta tosi suoraan se on jotain kelaa mitä on ollut jossain vaiheessa. Samalla se on ensimmäinen biisi, mitä olen kirjoittanut, kun olen ajatellut, että haluan olla artisti. Päätin, että tää on mun oma biisi.”
”Ekan biisin olen kirjoittanut ja tuottanut täysin yksin. Jonkun verran tulevilla kappaleilla on frendejä mukana kirjoittamassa, mutta ne on kaikki mun tuotantoja ja soitan kaiken itse.”
”Oma toiveeni on, että sinkutetaan kohti albumia. Mä haluan keskittyä siihen, että voin tehdä hyvän albumikokonaisuuden, eikä yksittäisiä biisejä. Hyvät albumikokonaisuudet on aina ollut sitä, mihin haluan tähdätä. Sama on myös tuottaessa. Uuden artistin kanssa voi ekan biisin aikana vielä testata kemioita, mutta esimerkiksi Costeen kanssa ollaan aina tehty ja tullaan tekemään vielä pitkään siten, että tehdään albumikokonaisuutta enemmän kuin yksittäistä biisiä.”
”Me koitetaan saada tiuhaan tahtiin julkaistua biisejä, että pääsisi loppusyksystä vetää muutaman keikan. Ei tiedä vielä yhtään, että mikä (korona)tilanne tulee olemaan, voiko sellaista tehdä.”
Musiikillinen esikuvasi?
”Mulla on kaksi semmoista, mitä olen sanonut tosi monille, että ovat vaikuttaneet muhun. Yksi ehdoton on Bring Me The Horizon. Se on teiniajan suosikkeja ja pysynyt tähän päivään asti yhtenä mun lemppareista. Kävin itseasiassa pari viikkoa sitten ottaa Bring Me The Horizon -tatuoinnin tänne niskaan, koska mun mielestä tuo That’s The Spirit -levy on ihan helvetin hyvä, yksi mun suosikeista.”
”Sitten toinen on The 1975, mikä on vaikuttanut muhun tosi vahvasti. Varsinkin silloin kun oli bändejä, niin ihannoi, että tollainen pitää bändin olla.”
Supervoimasi?
”Taito sulkea kaikki muu ulkopuolelle ja päästä sellaiseen zoneen – keskittyä johonkin asiaan. Vaikka joku höpöttäisi korvan juuressa, niin pystyn keskittyy siihen yhteen asiaan minkä haluan tehdä. Tässä tilanteessa (musiikin tekeminen) se on supervoima, mutta kaikissa muissa sosiaalisissa tilanteissa se on ihan perseestä, haha.”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Kontrastiin, saattaa olla tosi duurivoittoista pop-musiikkia, mutta sitten tekstit saattaa todellakin olla synkkiä.”