Kimi Hendrix ja Tommishock eivät häpeä kaataa bensaa liekkeihin

Vähän niinku -biisi on viimeinen single Kimi Hendrixin tulevalta debyyttisooloalbumilta.

Jussi Laurén

Kimi Hendrix julkaisi tänään viimeisen maistiaisen tulevalta levyltään. Vähän niinku -biisi ilmestyi Överdogin kautta, ja siinä vierailee Tommishock. Sine Irastakin tutun Kimi Hendrixin uusin biisi on kolmas artistilta tänä vuonna ilmestyvä single, ja seuraavaksi saadaankin kuultaville Kimi Hendrixin debyyttilevy.

Jos on tunne-elämältään maltillisemmasta päästä ja tapaa suhtautua asioihin järkevän kiihkottomasti, voi olla että Vähän niinku -biisissä tuhannen auringon voimalla roihuava intohimo saattaa tuntua kaukaiselta. Kappaletta kannattaa kuitenkin kuunnella erityisen tarkalla korvalla, samaistui siihen tai ei, sillä Vähän niinku on häpeilemättömän suorasukainen askel kohti avointa ja intensiivistä tunneilmaisua. Perinteisesti vähemmän myönteisiksi mielletyt ominaisuudet, kuten taipumus ohjautua ääripäästä toiseen heittelehtivien tunteiden mukana tai kyvyttömyys pitää lupauksista kiinni tuodaan kappaleessa esiin sellaisella itsevarmuudella, että ne alkavat näyttää suorastaan kadehdittavilta.

Biisissä kaikki tehdään kovaa ja täysillä: ihmissuhteet, projektit, mielenmuutokset, matkat – niin henkiset kuin fyysiset – ja musiikki. Loppuunpalaminen ei ole este, vaan korkearesoluutioisista kontrasteista kiksinsä saavalle henkilölle päinvastoin entistä suurempi motivaatio jatkaa samalla tahdilla kohti yhä uusia liekkejä, hengästyneenä mutta uupumatta. Maltti ei todellakaan ole valttia, kun biisin kaksikko puskee polullaan eteenpäin, sillä ainoastaan kaikista äärimmäisimmät kokemukset saavat luvan määrittää tahdin. Jos vaurioita tulee, niin sitten tulee; itse asiassa ne tekevät reissusta entistä suloisemman. Syvin nautintohan syntyy kivusta, eikö vain?

Kimi Hendrix ja Tommishock toimivat erinomaisesti yhdessä. Ulosantinsa puolesta kummallakin on tarpeeksi toisesta poikkeava yksilöllinen tyyli, mutta jokin määrittelyn ulkopuolelle jäävä taajuus on näillä kahdella pitkän linjan tekijällä sama. On se sitten jonkinlainen polttava aggressio tai vangitsevan anteeksipyytelemätön asenne, joka kappaleen pohjamudista asti tempaa kuulijan säälimättömään otteeseensa, se saa janoamaan lisää ja toivomaan, että joku kaataisi omiinkin liekkeihin sitä samaa bensaa, jota biisissä valetaan.

Aggressiosta puheen ollen: Tommishockin osuus kuljettaa ajassa taaksepäin 11 vuoden taakse, sillä artistin Vähän niinku -biisissä ilmentämä energia muistuttaa Ruger Hauerin Se syvenee syksyllä -debyyttilevyn toisen avausraidan Sig Sauerkrauten loppuriimeistä, joissa Tommishock tykittää menemään kuin huomista ei olisi. Tätä määrätietoista ja vimmaista puolta artistista ei kyllästy kuuntelemaan, mikä pätee kyllä yhtä lailla Kimi Hendrixiinkin – kun intohimon antaa räiskyä yli rajojen, se myös vetoaa yli ymmärryksen. Vähän niinku -biisissä vaikutuksensa asiaan on myös Kimi Hendrixin luottotuottaja Uno Buenon biitillä, jonka äkäisen dubstepahtavat vaikutteet saavat kokonaisuuden salamoimaan ainutlaatuisella tavalla.