Kommentti: Kanye Westin elokuva Jesus Is King on kuin kultin rekryvideo

Kanye Westin elokuva Jesus Is King esitettiin viikonloppuna Itiksen Imax-teatterissa. Myös "odotettu" albumi näki vihdoin päivänvalon.

28.10.2019

Kesä 2018 oli Kanye Westin faneille lohdullinen. West vaihtoi MAGA-lippiksensä tuottajanhattuun ja paukutti pihalle viisi varsin kelvollista ep-mittaista julkaisua: Nasir, Kids See Ghosts, Ye, Teyana Taylorin K.T.S.E. ja ennen kaikkea Pusha T:n Daytona. Varmasti näitäkin levyjä varjosti kanyemaiset kohut, mutta hyvä musiikki auttoi aktiivisesti unohtamaan lööpit.

Paheksuttu punainen lippalakki löysi tiensä takaisin Kanyen päähän, kun Kanye löysi itsensä valkoisesta talosta tekemästä Yhdysvaltain presidentin pr-kampanjaa. Tällä kertaa Trumpin hehkuttelu ei johtanut psykiatriselle osastolle, kuten The Life of Pablon kiertueella 2016.

Sen sijaan se toimi jonkinsorttisena askelmana kohti ainutta jäljellä olevaa Kanyen veroista tahoa: Jeesusta. Kanye omaksui gospelin työkalupakkiinsa jo The Life of Pablo -albumillaan, mutta silloin tekstit olivat vielä maallisempaa pohdiskelua, kuten:

”Now if I fuck this model
And she just bleached her asshole
And I get bleach on my t-shirt
I’mma feel like an asshole.”

Kanye hurahti uskoon ja alkoi järjestää sisäpiirilleen Sunday Service -menoja. Kanye toi gospelinsa rahvaan pariin Coachellassa, jossa nähtiin cameo-rooleilla varustettu absurdi herätysjuhla, jossa itkettiin, naurettiin, ylistettiin jumalaa ja/tai Kanyea, laulettiin ja tietysti myytiin ylihinnoiteltua merchandisea.

Jumala oli vallannut Kanyen niin perusteellisesti, että hän julisti omistautuvansa hengelliselle musiikille. Seuraavan albumin nimi olisi Jesus Is King. Tietysti.

Sitä saatiin odotella, mutta mitäpä muuta Kanyelta voisi odottaa. Julkaisupäivä meni. Kim Kardashian vakuutteli, että nyt se tulee. Eipä tullut vieläkään. Albumin oheen tehty lyhytelokuva Jesus Is King esitettiin Yhdysvalloissa Imax-teattereissa, vaikka albumia ei kuulunut eikä näkynyt.

Jesus Is King -elokuva saapui myös Suomeen ennen levyä. Jesus Is Kingin on ohjannut Nick Knight, jolla on historiaa Kanyen kanssa työskentelystä Bound 2– ja Black Skinhead -musiikkivideoista. Lyhytelokuva on kuvattu Arizonassa James Turrellin keskeneräisessä maataideteoksessa Roden Craterissa.

Kanye on tuonut Sunday Service -kuoronsa veisaamaan tähän temppeliltä muistuttavaan, ällistyttävän upeaan tilaan. Knight ottaa kuvakulmia, jotka ovat erikoisia kuin Russ Meyerin elokuvissa konsanaan. Leikkaukset kukkasiin ja eläimiin ovat kliseisiä, mukaan ripotellut raamatun jakeet vaivaannuttavia. Kuoron hurmoshenkisyys on muutamaan otteeseen tarttuvaa, mutta pääosin luotaantyöntävää.

Elokuva pitää kuitenkin otteessaan niin kauan kun Kanye loistaa poissaolollaan. Kohta hän varmaan laskeutuu kulttinsa pariin ja jakaa syanidikapselit.

Eipä laskeudu. Sen sijaan hänet nähdään lakaisemassa salia kuin Morgan Freeman talkkarin hahmon ottaneena jumalana elokuvassa Bruce Almighty. Jesus Is King on elokuva Kanyesta olematta elokuva Kanyesta. On selvää, että kun Kanye ajaa jumalan asiaa, hän ajaa omaa asiaansa.

Jesus Is King sisältää visuaalisesti upeaa materiaalia ja muutaman intensiivisen musiikkikohtauksen, mutta vaikuttaa muuten kuin kultin rekryvideolta. Harmittomalta sellaiselta, koska on vaikea kuvitella kenenkään hurahtavan uskoon edes kuullessaan Street Lightsista intiimin version vasten tähtitaivasta.

Jesus Is Kingin perjantainäytös osui aikataulullisesti nappiin: saman niminen albumi ilmestyi suoratoistopalveluihin pian elokuvan lopputekstien jälkeen. Puolen tunnin leffalla saavutettu gospel-ähky teki levyn kuuntelusta tervan juomista. Jesus Is King todella haastaa kuuntelijan miettimään, oliko rehdisti misogyyninen Kanye sittenkin kiinnostavampi artisti kuin jumalaa pikaruokaan vertaava hihhuli.

Uskoontulo vaikuttaa vain yhdeltä vaiheelta ja performanssilta kokonaistaideteoksessa nimeltä Kanye West, mutta mikä voi olla jumalasta seuraava taso? Sitä odotellessa joudumme elämään esimerkiksi tällaisten, jo viikonlopussa meemiytyneiden lainien kanssa:

”Closed on Sunday, you’re my Chick-fil-A
You’re my number one with the lemonade.”

Lisää luettavaa