”Meitä ei kiinnostanut, mitä muut meiltä odottivat” – lauantaina Suomessa esiintyvä Sjón muistelee Sugarcubesin alkuaikoja

Islantilainen taiteilija Sjón vieraili Helsingissä ja kertoi Rumballe omat näkemyksensä nykymusiikista ja luovasta työstä.

Tommi Tukiainen / Like

Vuonna 2010 ilmestyneessä Muumi ja pystötähti –elokuvassa kuullaan erikoinen kappale The Comet Song. Omintakeisen äänimaailman takaa löytyy kukapa muukaan, kuin islantilainen laulaja ja taiteilija Björk. Hän ei ole kuitenkaan yksin täysin vastuussa kappaleen synnystä. Taustalta löytyy toinen yhtä kova Muumi-fani, nimittäin Sjón.

Herra on ollut vuosien varrella mukana monessa Björkin projektissa, joten hänellä on ollut suuri merkitys Björkin taiteeseessa.

”Tämä on ehdottomasti yhteistyömme kohokohta”, Sjón naurahtaa.

”Ihailen suuresti Tove Janssonia. Rakastan muumien pimeyttä ja erityisesti Toven piiroksia tarinoiden yhteydessä. Ilman niitä tarinat olisivat kevyempiä. Erityisen vaikuttava oli Ateneumissa näkemäni muumipiirros, joka on myös ensimmäinen piirretty muumi-hahmo. Siinä on tumma muumi keskellä pimeää ja sillä on punaiset silmät. Todella demoninen ja kummallinen kuva”, hän pohtii.

Muumit eivät ole ainoa suomalainen ilmiö herran mieleen. Tämän lisäksi hän myöntää rakastavansa suomalaista tangomusiikkia kuultuaan sitä Kaurismäen veljesten elokuvista.

Sjón ei ole tällä kertaa kuitenkaan saapunut Helsinkiin tangomusiikin perässä. Hän on kiertueella puhumassa uudesta kirjastaan nimeltä CoDex 1962. Kirjan tapahtuvat alkavat toisesta maailmansodasta ja päätyvät tämän päivän Islantiin.

”Tässä kirjassa tuodaan tarinoita yhteen. Tarinat ovat paras keino ymmärtää toisiamme. Kirjan päähenkilöllä on sama syntymäaika, kuin minulla. Halusin yhdistää kirjaan tarinaa myös vanhemmistani ja heidän maailmastaan. Ja heidän maailmansa sijoittuvat aikaan, jolloin toinen maailmansota ravisutteli maailmaa,” Sjón kertoo.

Kirjoitusprosessi alkoi jo vuosia sitten, ennen kuin internet oli faktojenkeruuta helpottava työkalu. Herra on joutunut viettämään lukuisia tunteja kirjojen ääressä saadakseen kaikki tapahtumat aidontuntuisiksi. Hän on muun muassa tilannut englantilaiselta kirjakauppiaalta juna-aikataulut vuodelta 1962, koska hänen oli saatava tietoon tarkat ajat, jolloin juna on kulkenut.

Huolellinen ja intohimoinen luova työ ei ole jäänyt huomiotta ja Sjón on palkittu useita kertoja kirjallisuudestaan. Hänen pääsääntöinen tyylisuuntansa on surrealismi.

”Innostuin surrealismista teini-iässä. Surrealismin liike lähti jo ensimmäisestä maailmansodasta. Se esitettiin eräänlaisena toivona maailmalle.”

Myös musiikki oli tärkeä osa hänen nuoruuttaan. Hän mainitsee suosikeikseen esimerkiksi David Bowien ja Velvet Undergroundin.

”Oma runouteni sai paljon vaikutteita tuon ajan populaarikulttuurista. Tuolloin kaikilla ikäisilläni oli myös samanlainen tausta. Sen ajan islantilainen nuorisokulttuuri oli pitkälti yhteistyötä. Jos jollakulla oli konsertti, niin joku heti kysyttiin, että kuka tekee julisteen, kuka kirjoittaa keikasta ja niin edelleen. Sitä kautta aloin itsekin työskennellä muusikoiden kanssa”, hän kertoo.

Nuorten välisestä yhteistyöstä muodostui myös Sugarcubes. Kukaan ei olisi arvannut, että kaveriporukasta tulisi kansainvälisiä musiikkitähtiä.

”Meitä ei kiinnostanut, mitä muut meiltä odottivat. Me teimme omaa juttuamme, teimme sen, minkä koimme tarpeelliseksi siihen maailman aikaan. Emme yrittäneet tehdä musiikkia kaupallisessa mielessä”, Sjón muistelee.

”Emme osanneet ennustaa myöskään Björkin tulevaa menestystä. Onhan hän alusta asti ollut originelli taiteilija, jolla on originelli lauluääni. Mutta bändissä hän oli tasaveroinen muiden kanssa. Hän sai mahdollisuuden jatkaa omaa uraansa, ja käytti sen mahdollisuuden hienosti. Hän toimii lähettiläänä sille kulttuurille, jonka halusimmekin luoda”, hän jatkaa.

Sjón kehuu islantilaisen taidekulttuurin olevan vahvalla mallilla. Hän uskoo Sugarcubesin olleen yksi tärkeä pioneeri islantilaisen taiteen kehittymisen kannalta.

”Tämän päivän taidekulttuuri maassamme on 80-luvulta lähtöisin olevan yhteistyön tulosta. Me olemme nyt tämän kulttuurin vanhempia. Olen ylpeä, että onnistuimme luomaan uutta, itsenäistä tilaa islantilaiseen kulttuuriin ja se tulee varmasti kehittymään ajan myötä. Periaate on, että keneltäkään ei tarvitse kysellä lupaa.”

Sjón mainitsee, että erityisesti islantilaisen hip hop-musiikin tilanne on ilahduttavan kiinnostavaa.

Mitä mieltä hän on nykymusiikin tilasta noin muuten?

Sjón miettii hetken.

”Olen varma, ettei se voisi olla parempaa”, hän vastaa.

”Muistan nuorempana kuunnelleeni vanhempia ihmisiä, jotka sanoivat, että The Beatlesin tai Rolling Stonesin jälkeen ei ole nähty hyviä bändejä. Samaan aikaan ihmiset ympäri maailman tekivät upeaa musiikkia ja silti he olivat täysin jumittuneita pelkkiin oman aikakautensa löytöihin. Toivoin silloin, että minusta ei koskaan tulisi samanlaista”, hän nauraa.

Sjón myöntää silti, ettei ymmärrä ihan kaikkea nykymusiikkiin liittyvää.

”20-vuotias poikani istuttaa minut välillä alas ja näyttää minulle Youtubesta, mitä musiikkimaailmassa tapahtuu. Olin yllättynyt, kuinka pehmeää nykymusiikki on. Minun nuoruuteni aikakaudella musiikin piti olla haastavaa ja aggressiivista. Asiat piti ilmaista kovalla äänellä ja shokeeraavasti, että se sai ihmisten huomion”, hän miettii.

”Sitten tajusin, että ehkä elämme aikakaudella, jolla nuoret tarvitsevat pehmeyttä ilmaisuun. Ehkä heille pitää näyttää, että asioista voi välittää ja tunteita saa olla”.

Tärkeintä mitä tahansa taidetta tehdessä on Sjónin mielestä olla rehellinen itselleen.

”Olen sitä mieltä, että taide uudistuu eniten sellaisten nuorten kautta, joilla ei ole akateemista taustaa tai jotka eivät ole käyneet taidekouluja. He tekevät silloin sen, minkä kokevat tarpeelliseksi. Ja silloin se on myös tarpeellista maailmalle. He eivät mieti, miten asioiden pitäisi olla”, hän sanoo.

Entä millaisen neuvon Sjón haluaisi antaa nuorille tai kenelle tahansa luomishaluiselle ihmiselle?

”Sano aina kyllä. Kaikki projektin eivät aina onnistu, miten niiden haluaisi onnistuvan, mutta mitä enemmän kokemuksia, sitä enemmän löydät uusia työkaluja. Muistakaa pysyä avoimina. Tehkää se, mitä teidän täytyy tehdä, älkääkä miettikö asioita kaupallisen hyödyn näkökannalta. Kuunnelkaa itseänne ja haastakaa itseänne.”

Sjón on puhunut.

Sjón esiintyy Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa lauantaina 18.5. Lisätietoja tapahtuman kotisivuilta ja Facebookista.