”Miksi mä välittäisin susta, itsestäni just ja just” – suorapuheinen nuori artisti sanoittaa kokonaisen sukupolven kipupisteitä

NCO:n uusi albumi on kaaoksenkin keskellä veikeän toiveikas.

29.05.2022

Skorpionille levyttävä NCO eli Nino Ensio Mofu julkaisi perjantaina uusimman levynsä. Vierailijoina Addikti-albumilla kuullaan Lil Yayoa, Sebastian Notoa sekä Dizzya, kun taas tuotannosta vastaavat Ruusut-yhtyeestä tuttu Miikka Koivisto, kansainvälinen tuottaja ja kirjoittaja Niko Mansikka-aho, muun muassa Louie Bluelle biittejä tehtaillut ja artistinakin tunnettu Pepe Jean Jr., sekä uuden polven miksaus-visionääri Alexander Clifford.

Addikti-albumilla käsitellään nuoren artistin ja ihmisen kipupisteitä muun muassa menestyksen mukanaan tuomien ristiriitojen ja epätasapainoisten ihmissuhteiden kautta. NCO:n tapa jäsennellä valonarkoja tilanteita ja persoonallisuuspiirteitä yllättää häkellyttävässä suorapuheisuudessaan, mutta pelkästään myönteisellä tavalla.

Lyriikoissa kuuluu jatkuva tarve kiitää eteenpäin, saada enemmän ja kovempaa ja suurempaa. Omia haluja ja tekemisiä peilataan ulkomaailmaan, siellä häärääviä vertaisia ja heidän esittämiään mielipiteitään vasten. Kaiken taustalta paistaa kiihko ja nälkä: koostui nykyhetki sitten yksinäisestä lauantaiyöstä kera teemukin ja kirjan, sillä aikaa kun Instagram-tarinat täyttyvät bileissä eläimellisesti sekoilevista tutuista, tai uhkaavasti lähestyvästä maanantaiaamusta, jolloin sen klassisen elämäntaparemontin pitäisi miljoonannen kerran alkaa – samapa tuo, kohti mennään silti.

Kappaleissa ei arastella esitellä häikäilemättömän rehellisiä mielipiteitä selän takana pahaa puhuvista “skenekamuista” kiusallisiin new age -larppaajiin, tai väläytellä rivien väleistä erilaisia paheita (vai sittenkin vain neutraaleja ominaisuuksia?), kuten sitoutumishaluttomuutta tai pilven polttelua. Suosion mukanaan tuoma valta sekä menestymisen takaamat rikkaudet saavat paukuttelemaan henkseleitä, pokkana valkoisissa popoissa ja ryppyisten seteleiden pinkka kädessä seisten.

Kuitenkin juuri vilpittömyys sekä kappaleiden taustalta paistava veikeän humoristinen toiveikkuus takaavat sen, että levy pysyy luotaantyöntävän tai itseriittoisen sijaan yksinkertaisen hurmaavana. Kaaoksen keskeltä levollisesti virnistäen esitetyt riimit piirtävät skarppia ajankuvaa, toisinaan vimmaisen raivokkaina räppeinä, toisinaan taas aivan liki tulevana lauluna. Yhdistettynä moderniin ja kunnianhimoiseen tuotantoon kokonaisuus on raikas ja harvinaisen lupaava.

”Addiktiot on asioita mitä pohdin usein”, NCO kertoo. ”Moneen asiaan voi olla koukussa. Oli se sitten uratavoitteet, (anti)sosiaalinen media, sipsien syöminen, päihteet tai hyväksyntä, jotain aina tarvitsee lisää. Maanantaina puolestaan ollaan sitten lopettamassa kaikki paheet ja menossa lenkille. Addikti-levy on sykli. Kun viimeinen biisi loppuu, ensimmäinen voi taas alkaa.”

Lisää luettavaa