Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä julkisti esityksensä, miten kulttuurin yleisötilaisuuksia voidaan järjestää, kunhan koronavirusepidemia alkaa rauhoittua.
”Nämä eivät ole päätöksiä, vaan ehdotuksia valtioneuvostolle, miten kulttuuri- ja tapahtuma-alaa voidaan avata”, valtiosihteeri Tuomo Puumala alleviivasi. Valtioneuvostolta tulee suosituksia, aluehallintovirastot ja kunnat tekevät tartuntalain mukaiset päätökset.
Työryhmän exit-suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa ”toivon mukaan nopeasti”. Puumala ei osaa vahvistaa, milloin. Suunnitelma oli kolmiaskelinen.
Ensimmäinen askel tapahtuma-alan rajoitusten purkuun: Työryhmä esittää epidemian raja-arvojen osalta, että kun useammalla alueella nähdään tautitilanteen laskuja ja valtakunnallinen tapausilmaantuvuus on alle 75/14 vrk/100 000 asukasta ja alue on perus- tai kiihtymisvaiheessa. Tällöin voitaisiin järjestää yli 50 henkilön tilaisuuksia, kunhan jokaiselle osallistujalle on osoittaa ennakkoon suunniteltu paikka.
Toinen askel: Edellyttää kolmen viikon yhtäjaksoista epidemiatilanteen laskua. Tapausilmaantuvuus on alle 50/14 vrk/100 000 asukasta. Tällöin turvallisuusasiat pitää huomioida tarkkaan ja vastuullisesti. Yleisömäärä rajattaisiin tilan koon mukaan. Turvaväleihin on käytettävä huomiota myös sisään tultaessa ja ulos mentäessä.
Kolmas askel: Uusien tartuntojen ilmaantuvuus on vähäistä ja valtioneuvosto on linjannut riittävän rokotekattavuuden tasosta. Tällöin kehotetaan käyttämään sisätiloissa kasvomaskia niin kauan, kun se on suositus, mutta muuten rajoituksista luovuttaisiin.
Lisäksi suunnitelmassa kaivattiin tarkennuksia tartunalakiin. Tartuntalain väliaikainen muutos on voimassa 30. kesäkuuta. Työryhmä esittää, että tartuntalain mahdollisessa jatkamisessa otetaan huomioon:
– yleisötilaisuuksien ja tilojen luonne mm. sisä- ja ulkotilat ja tilojen suuruus
– lähikontaktien määritelmä
– kasvomaskien käyttösuositus, tehokas ilmanvaihto ja pikatestauksen mahdollisuus
Esitys ei käsitellyt yleisötilaisuuksien rajoituksista aiheutuvia taloudellisia menetyksiä eikä niiden korvaamista. Myös niitä peräänkuulutettiin.
”Exit-strategian lisäksi epävarmuutta tasaamaan tarvitaan laaja taloudellinen tuki”, Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt sanoo.
”Ja on pidettävä huoli, että takuutuki valuu oikeisiin osoitteisiin”, Paula Vesala tarkensi ja viittasi tapahtuma-alan laajaan alihankintaketjuun ja tukiverkkojen ulkopuolelle jääviin freelancereihin.
”Tapahtuma- ja kulttuuriala on toiminut koko epidemian ajan vastuullisesti. Kun tautitilanne on paha, niin vastuunakantoa pitää löytyä kaikilta, mutta tapahtuma-ala on kantanut vastuuta koko ajan ja maksanut siitä kovan hinnan. Ammattilaisten järjestämät tapahtumat ovat turvallisempia kuin monet muut kohtaamiset. Ainahan me huolehditaan yleisön turvallisuudesta, oli korona vai ei.”
”Exit-suunnitelman tarkoitus on taata se, ettei haaskata aikaa, kun epidemiatilanne mahdollistaisi tapahtumien järjestämisen”, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti sanoi, ja kertoi, että monissa muissa maissa näitä konkreettisia suunnitelmia on tehty jo.