Mistä Kauko Röyhkän Uhrijuhlassa on oikein kysymys?

14.09.2012

Rumbablogi ensiesittelee Kauko Röyhkän tuoreimman projektin sekä ryhmän uunituoreen musiikkivideon. Uhrijuhla on mainittu Facebookissa jo useaan otteeseen, mutta vasta nyt orkesterin tuotantoa voi kuunnella omin korvin. Käykää siis kiinni!

Kuva: Nauska

Kauko Röyhkän mainiota Facebook-sivua seuranneet ovat epäilemättä kuulleet jo Uhrijuhla-nimisestä yhtyeestä. Kokoonpanon musiikkia ei kuitenkaan ole tähän mennessä esitelty vielä nuottiakaan, mutta nyt asiaan tulee muutos: Röyhkän itsensä ohjaaman Liian kaukana -kappaleen musiikkivideon voi katsoa alta.

Videon alta voi puolestaan lukea Röyhkän kirjoittaman Uhrijuhlan synnyintarinan. Jutusta selviää, että yhtye on oikeastaan eräänlaista jatkoa Röyhkän 500 kg lihaa -orkesterille, ja että Röyhkä itse on jättäytynyt pois bändin keikkakokoonpanosta muiden kiireiden vuoksi. Ääneen pääsevät vuorollaan kaikki orkesterin jäsenet. Kiinnostavaa kamaa sekin, joten äläpä lopeta sivun selaamista videoon. Hyvä!

Kauko:
”Muutin Olgan ja poikamme kanssa Turkuun huhtikuussa 2009. Otin yhteyttä 500 kg lihaa -tyyppeihin Olliin, Kimmoon ja Kaikkaan, jotka asuivat siellä ja aloimme treenata paria biisiä, jotka olivat jääneet yli ensimmäisen Röyhkä–Mattila-levyn sessioista. Ne olivat Kivettynyt metsä ja Tunturit. Ajattelin, että ne olisivat tulleet minun tai Maritta Kuulan laulamina seuraavalle 500 kg lihaa -albumille. Kävimme äänittämässä ne tutussa Jouni Pusan Vintage Sound-studiossa. Lähetin ne Maritta Kuulalle Helsinkiin, mutta hän ei innostunut. Paluupostissa tuli pari hänen tekemäänsä laulua, jotka puolestaan eivät kiinnostaneet minua.”

”Koska yhteisymmärrykseen ei päästy, me Lihan turkulaisjäsenet päätimme perustaa uuden bändin. Nimesimme sen 1970-luvun englantilaisen kulttikauhuleffan suomennoksen mukaan Uhrijuhlaksi (Wicker Man). Näin kyseisen elokuvan ensi kerran 1985 Kauko Röyhkä & Nartun Maa on voimaa -levytyksen aikaan, kun yövyin Martta-hotellissa Helsingissä. Se tuli joka ikinen ilta hotellin videolta, ja katselin sitä ihmeissäni: mikä älytön juttu tämä on? Vähitellen innostuin siitä ja sen musiikista, ja paljon myöhemmin hankin sen itselleni dvd:nä.”

”Vaimoni Olga on taitava laulaja, joka on tehnyt pari soololevyä. Pyysimme hänet mukaan. Erään ravintolaillan jälkeen satuin samaan taksiin Janitor Muurisen kanssa. Hän oli laulanut kulttiyhtyeeksi muodostuneessa Xysmassa ja Mannhaissa ja tarvitsi lisää toimintaa. Janin ääni kuulosti mahtavalta, ja tajusimme siinä olevan potentiaalin. Miksei bändissä voisi olla yhtä aikaa sekä mies- että naislaulaja.”

Olga:
”Mulla oli bändi Helsingissä. Sen kokoonpanot vaihtuivat koko ajan ja välillä oli hankalaa motivoida ihmisiä. Teimme kaksi levyä ja jonkin verran keikkoja. Sitten musahommat jäivät muutamaksi vuodeksi. Uhrijuhlaan liittyminen oli mulle luontevaa ja helppoa. Tykkään luontotunnelmista, joita on muutamissa teksteissä, ja maalailevasta soitosta, oli se nyt sitten progea tai jotain muuta.”

Janitor:
”Kuulin Plastic Passion Recordsin Aku-Tuomas Mattilalta, että Kauko halusi mut laulamaan 500 kg lihaa -levylle. Tapasin Kaukon Vegas-ravintolassa, jossa hän oli soolokeikalla ja sovittiin studioaika. Treenasin Tuntureita kesämökillä. Laulu äänitettiin, vaikka myöhemmin teimme vielä uuden version. Sitten 500 kg lihaa oli keikalla Kårenilla, mutta Maritta Kuula oli sairastunut, ja Kauko pyysi Olgan ja mut laulamaan hänen tilalleen. Esitimme Tunturit ensimmäisen kerran. Seuraavana päivänä Kauko soitti ja ehdotti uuden progebändin perustamista. Olga ja minä toimisimme laulajina.”

Kauko:
”Treenasimme ja teimme äänityksiä Pusan studiolla. Tero-Petri Suovanen kävi kokeilemassa soittamista kanssamme, muttei jäänyt bändiin. Hommaan tuli yli vuoden mittainen tauko, kun tein uuden levyn Riku Mattilan kanssa. Alkoi jo näyttää siltä, ettei Uhrijuhlasta tulisi mitään.”

Olli:
”Mä tein Liikkuvien lasten paluulevyä siinä välissä, valmistuin äänittäjäksi ja jatkoin musiikin opiskelua korkeissa kouluissa. Vuosien varrella olen soittanut aika monissa bändeissä: Vihan Muna, Sister Ray, Machine Gun Rescue, Liikkuvat Lapset, 500 kg lihaa, Rapudes, Ho-Dads, Sternosnake, North Statesmen, Trouble Bound Gospel, Olga. Tuossa listassa ei taida olla ainuttakaan kovin helposti lokeroitavaa bändiä ja hyvä niin. Linja jatkuu Uhrijuhlassa.”

Kauko:
”Mutta sitten tutustuin samassa pihapiirissä asuvaan Markus Myllykankaaseen, joka soittaa kitaraa Callistossa. Markus oli kiinnostunut Uhrijuhla-projektistamme. Ajattelin, että jos mies soittaa akustista skittaa ja käyttää sähkiksessä erikoisia vireitä ja efektejä, se voisi sopia meille oikein hyvin. Lisäksi Markus alkoi säveltää. Liian kaukana on hänen biisinsä, jonka sanoitusta hieman kohensin. Myös Jani Muurinen alkoi säveltää, kun annoin hänelle muutamia tekstejä. Kotona ja Kevään airut ovat hänen tuotoksiaan. Nyt bändi oli muuttumassa sivuprojektistani itsenäiseksi kokonaiosuudeksi, mikä oli kaikkien mielestä hyvä juttu.”

Markus:
”Mä aloitin 1990-luvulla omat musiikkijutut metallimusan parissa, ja musamakuni on kyllä laajentunut viime vuosina aika paljon. Metallia on tullut kuunneltua aika vähän, olen kiinnostunut aika paljon akustisista soittimista ja eri vireistä (Bouzuki, banjo, akustinen kitara yms). Suurin vaikuttajabändi mulle henkilökohtaisesti on ollut pidemmän aikaa Wovenhand. Oma bändini Callisto on eräänlaista post-metallia (vaikka inhoan itse tuota termiä), jossa on vaikutteita 1970-luvun jutuista, metallista ja kokeellisesta musasta. Uhrijuhla puolestaan on ollut mulle testi soittaa toisenlaista musaa kuin mihin olen tottunut. Uhrijuhlan jäsenillä on kaikilla hyvin erilainen musiikillinen historia, mikä tekee hommasta mielenkiintoisen. Ja tässä bändissä mä pääsen toteuttaan jotain mulle läheisiä tunnelma- ja ambient-juttuja sekä soittamaan akustisia instrumentteja.”

Kimmo:
”Mun bändejä ovat 500 kg lihaa, Rapudes ja Puskaradio, joka soitti soulpoppia. Mä oon ollut aina pop-henkinen ja tykännyt Beatlesista, sen takia soitan Hofner-bassolla. Musta on hauskaa soittaa Uhrijuhlassa ’progea’, vaikka kukaan meistä ei ole virtuoosi. Ja siirtymä 500 kg Lihaa -jutusta Uhrijuhlaan kävi helposti. Täytyy mainita, että olen mukana myös Auranlaakson laulajat -terapiakuorossa, jonka laulua on äänitetty Uhrijuhlan Se minkä maa voi antaa -biisiin.”

Kauko:
”Jatkoimme äänityksiä ja saimme ne valmiiksi keväällä 2012. Jostain syystä rumpalimme Kaikka päätti erota. Hänen tilalleen valittiin Kikke Lindberg (Turun Romantiikka, Wojciech), joka ei kuitenkaan ehtinyt soittaa levyllä. Xysmaa ja Liikkuvia lapsia tuottanut Jani Lankinen ryhtyi miksaamaan albumia. Markus tunsi Svart Recordsin Tomi Pulkin, ja pian meillä oli levytyssopimus.”

”Mutta sitten tajusin, ettei aikani riitä tälle bändille. Muut keikkani ja julkisuudessa oleminen haittaisivat Uhrijuhlan toimintaa. Niinpä päätin poistua livekokoonpanosta mutta jatkaa edelleen bändin tekstien kirjoittajana. Kitaristiksi tilalleni valittiin Juhana Torvinen (Hisko Detria).”

”Tätä kirjoittaessani Uhrijuhla treenaa ekoja keikkojaan varten. 7-tuumainen single Liian kaukana/Kivettynyt metsä julkaistaan lokakuussa 2012. Ohjasin videon a-puolen biisistä. Varsinainen albumi ilmestyy vinyylinä ja cd:nä marraskuussa.”

– Kauko Röyhkä, syyskuu 2012

Lisää luettavaa