Tavoitteena faktoissa pysyminen – haastattelussa Jyväskylän konkari Are

Are julkaisi Tunnustus-albuminsa LX-Beatsin Pihlderberg-levymerkin kautta. Albumilla kuullaan Public Enemy -legenda Chuck D:n ääntä, puhutaan vain oikeasta elämästä ja mietitään paljon lapsien asioita.

01.10.2021

Are on Jyväskylän skenen konkari, räpin suomenmestari ja yksi maamme parhaista freestyleräppäreistä. Suuren yleisön silmissä Are on ehkäpä jäänyt hieman marginaaliin, mutta hän nauttii kollegoidensa arvostuksesta: kun puhutaan räppärien kanssa räppäämisestä, Aren nimi nousee esiin ensimmäisten joukossa.

KPC-kollektiivin perustajiin lukeutuva räppäri levyttää toisen jyväskyläläisvoimahahmon LX-Beatsin alias Rekamin levymerkille Pihlderbergille. Sen suojista hän julkaisi juuri Tunnustus-albuminsa. Se ei ole perinteinen Are- eikä Jyväskylä-albumi: Tunnustus on tutkiskelevampi matka räppärin mielenmaisemaan ja arkisimmissakin tarinoissa on useita tasoja. Rumba kävi levyn läpi Aren kanssa.

”Albumin kannen kuvaan päädyttiin, kun Kanye West -vitsailu meni överiksi. Naureskeltiin, että saisiko meidän Keltinmäen asunnon rakennettua Synergia-areenalle. Noh, ei saatu rakennettua, mutta pidettiin albumin kuuntelutilaisuus siellä. Se oli ikimuistoinen ilta. Mestoille tuli Larren G, pitkän linjan hiphopvaikuttaja, joka on muun muassa järjestänyt mun ekan keikan. Hän soittaa myös Jypin peleissä musat. Larren pyöritti levyn, kuunneltiin, fiilisteltiin, otettiin kuvia. Juhlittiin vähän ennakkoon, että iso projekti oli maalissa.”

”Levyn vastaavana tuottajana on LX-Beats eli Lauri (Pihlman). Hän on tehnyt tämän eteen yhtä paljon duunia kuin minä. Lauri on varmaan ainut äijä, kenellä on näin paljon luottoa meikään. Olen tuntenut Laurin pitkään ja ollaan oltu kämppiksiäkin. Kaikki meikän soololevyt on Laurin julkaisemia myös aiemmin. Olen aiemmin saanut biittejä sieltä sun täältä, mutta nyt halusin ensimmäistä kertaa tehdä levyn niin, että olisi oikeasti tuottaja messissä koko prosessissa. Lauri oli luonnollisesti ainut vaihtoehto mulle. Lauri on suomiräpin kovin työmyyrä. On uskomatonta kuinka paljon se jätkä tekee. Hänelle ei kehtaa heittää, ettei ole ehtinyt tehdä jotain, kun tietää kuinka monta rautaa sillä on tulessa.”

”Yksi tärkeimmistä asioista, mikä tehtiin alussa, oli tempon pudottaminen reilusta 90:stä 84-akselille. Se oli oppimisprosessi itselleni, kun on tottunut räppäämään nopeampiin biitteihin. Halusin tiputtaa tempoa, että saisi tehtyä iisimpää kuunneltavaa. Ymmärrän, että aiemmin tuo koko paketti on voinut olla liikaa, vaikka siellä hyviä juttujakin voi olla.”

”Lyriikassa mulla oli tavoitteena, etten sano mitään mikä ei ole totta. On siellä muutama juttu, jotka eivät ole ihan faktoja, mutta muuten halusin, että tämä on oikeasti meikän elämää. Harvan elämä on niin erikoinen, etteikö se vastaisi monen muun kokemuksia, niin tämä voi tarjota samastumispintaa.”

”Työskentelen lasten ja nuorten kanssa, ja huomaan heissä sellaista vaikutteiden hakemista musiikista. Olen tosi monesti sanonut jotain överiä vian siksi että se kuulostaa hauskalta tai on hyvä läppä. Nuoret ei aina hahmota, missä menee faktan ja fiktion raja. Tällä kertaa halusin olla sille kuuntelijalle rehellinen, haluan sanoa vain vain totuuksia ja välttää mahdollisia väärinymmärryksiä.”

Tapahtui edellisessä jaksossa

”Laurilla oli Akrobatikin kanssa projekti, jota Chuck D soitti radio-ohjelmassaan. Siinä yhteydessä hän mainitsi minutkin nimeltä. Se on edelleen mulle itselleni niin siistiä, että se tuntuu miltei absurdilta. Kun pyöriteltiin levyn introa, niin halusin siihen jotain puheita. Yksi klippi on Seremoniamestarin vanhasta haastattelusta. Lauri keksi, että otetaan Chuck D siihen myös. Se oli meille itsellemme niin merkittävä juttu, että haluttiin se. Noh, kysyttiin lupaa ja saatiin se. Chuck D vastasi jotain tyyliin ’I support you in all your music’. Se on niin hullua, etten oikein ymmärrä vieläkään. En olisi ikimaailmassa voinut ajatella, että Chuck D:ltä voisi kysyä mitään.”

Viikonloppupaineita feat. Joosu J

Joosu on erittäin hyvä äijä, jonka olen tuntenut pienestä pitäen. Tehtiin yhdessä huukki Rekamin biisiin Episodi [Lowkey]. Ajattelin, että voitaisiin kirjoittaa uusi huukki. Nämä on mulle ekoja kokemuksia sellaisesta. Joosun kanssa tekeminen on lungia, istutaan kerrostalon kellarissa, biitti soi ja mietitään huukkia. Joosulla on huukkien lisäksi moni muukin asia hanskassa. Hän on monipuolinen tekijä, ja tiedän että siltä suunnalta on tulossa erittäin siistejä juttuja.”

”Meikän kaveri opiskelee ulkomailla. Se laittoi ääniviestin, että koronassa on se hyvä puoli, ettei ole viikonloppupaineita. Eli ei tarvitse ajatella, että pitäisi kehittää jotain joka viikonlopuksi. En ollut aiemmin kuullut muiden suusta, mutta tunnistan ilmiön: kun viikonloppu alkaa, niin tulee paineita, että pitäisi jotain erikoistoimintaa kehittää. Heti ääniviestin kuunneltuani tiesin, että okei, teen tästä kappaleen. Laitettiin se ääniviestikin tuonne biisin loppuun.”

Pohkeen paksuisia feat. Kriso

”Krison olen tuntenut vielä Lauriakin kauemmin. Siinä on kaksi tyyppiä, joita ilman en ehkä koskaan olisi saanut räppiä julkaistua tai edes tehtyä. Siitä lähtien, kun Kriso hommasi ekan mikin ja MPC:n, oon halunnut tehdä hänen kanssaan musaa. Meille tärkeä kriteeri on, että tekemisen pitää olla hauskaa. Omasta puolestani voin sanoa, että mikään ei ole niin hauskaa, kuin musan tekeminen Krison kanssa.”

”Biisin ideana on vain kaverin näkeminen, että minkälaista paskaa tulee puhuttua ja millaista läppää heitettyä tuollaisessa turvallisessa kaveriympäristössä. Halusin kirjoittaa sellaista paskapuhetta, mitä mun suusta yleensä voi tulla, kun Krison näen.”

”En tiedä suolaanko nyt itseni ja mahdollisuuteni päästä Spotifyn soittolistoille, kun niitä kritisoin. Mutta jos ajatellaan, että niiden piti vapauttaa musan kuuntelu, niin en nyt oikein tiedä tapahtuiko niin. Edelleen on portinvartijoita, jotka päättää, että kenen musa siellä suositulla listalla soi. Nyt kun olen itse isolla yhtiöllä (Universal jakelee Pihlderbergiä), niin olen vihdoin saanut kappaleen sinne. En varmasti olisi ikinä muuten päässyt.”

”Räppään myös, että ’joka toiselta polvenkorkuselta tulee täyspitkä’. Tuon sanaleikin lisäksi viittaan siihen, mitä esimerkiksi Paleface on puhunut, että piirit oli ennen aika pienet. Vaikka oli linjajakoja, niin tuntui että se on joku ryhmä. Nykyään niin moni tekee räppiä, ettei ole sitä kautta yhteistä identiteettiä. Puhuin juuri kaverin kanssa, kun noita Sonnin taacca -podcasteja on katottu. Siellä on äijiä, jotka on tehnyt pari biisiä, ja heti sainattu ja isoja juttuja tulossa! Naureskeltiin, että meidän on pitänyt tehdä monta vuotta, ennen kuin mikään oli julkaisukelpoista. Nykyään on niin paljon tietoa ja tekeminen on muutenkin helpottunut. Nuorista tulee nopeammin hyviä kuin ennen.”

Plussalla

Leo Luxxxus ehdotti mulle tätä aihetta, kun oltiin kerran juomassa kaljaa. Tapahtumapaikkana on yksi jyväskyläläinen kioski, jonka lähistöllä tuli nuorena pyörittyä. En tosin uskaltanut aina sisälle, kun siellä oli vain kaikista kovimmat äijät. Ideana on, että tämä hahmo, joka ilmestyy, on representaatio mun omasta nuoruudestani. Nykyisyyden minä ja nuoruuden minä yrittävät tehdä sinunkauppoja. Toivottavasti tästä välittyy se oman nuoruuden pohtiminen. Tämä on vähän erilainen tarinankerrontabiisi, mutta olen henkilökohtaisesti erittäin tyytyväinen tähän.”

Numeroita

”En ole pahasti koukussa someen tällä hetkellä. Oon Twitterissä, seuraan räppijuttuja ja muuta yhteiskunnallista keskustelua. Oon maailman huonoin käyttämään somea promotoimiseen, tulee vain kirjoitusvirheitä ja väärää infoa.”

”Biisi alkoi syntyä siitä huomiosta, että kiinnitän aivan liikaa huomiota biisien kuunteluluvuille ja tykkäyksille. Jos kaverilta tulee biisi, niin katson ensimmäisenä, montako kuuntelukertaa, ennen kuin itse edes kuuntelen sen. En mä ennen ole välittänyt näistä yhtään, mutta nyt huomaan, että niiden merkitys kasvaa mulle, enkä pidä siitä! Joku psykologinen vaikutus sillä tykkäysten määrällä on, varmaan joku yleisinhimillinen elementti, mikä niissä vetoaa. Eihän sillä kuuntelumäärällä pitäisi olla mitään merkitystä, kun mä kuuntelen jonkun muun tekemää musaa.”

”Nyt niitä pitää seurata, kun julkaisee itse taas levyn. Mulla on Spotify for Artists asennettuna, mutten käy usein, etten saisi siitä paineita. Käyn katsomassa lähinnä, että onko naisten osuus kasvanut mun kuuntelijoissa. Se osuus on nimittäin ollut hävettävän pieni, ja haluaisin laajentaa sitä. Toki tämä levykin on tehty ilman naisia. Biisejä tehnyt työryhmä on ollut pieni, eikä vierailijoitakaan juuri ollut. Onhan tämä äijäpainotteista. Pitää ensi kerralla miettiä sitäkin, millä lailla ja ketkä on mukana tekemässä.”

Niinku me

”Tämä on varmaan tällaista peruskauraa meille, mutta tässäkin tempoa pudotettiin. Kyllä tästä kuulee, että Griselda-meininkiä (Westside Gunnin levy-yhtiö) täälläkin pumpataan.”

”Kun teen töitä lasten kanssa, olen joutunut miettimään näitä kahta erilaista roolia. Että onko lapsille selvä, miksi räppärinä voi tehdä jotain, mutta koulussa ollaan eri lailla. Hyvin vähän sitä on joutunut ihan lapsille selittämään. Kerran aloin räppäämään, niin niiden reaktio oli kuin niiden äiti olisi räpännyt: lopeta, tuo on noloa. Olin siitä tyytyväinen. Olen se turvallinen aikuinen enkä mikään randon räphörhö.”

”Nuorten aikuisten kanssa joutuu keskustella aika paljon rooleista ja kertojahahmoista: ei Sairas T ole koko ajan sellainen, Likanen Etelä on smuutteja normaaleja äijä. Nuorilla kuuntelijoilla menee usein sekaisin artistipersoonan ja sen oikean henkilön välinen raja. Lyriikan analysointia, medialukutaidon ja kriittisyyden kehitystä voisi tehdä enemmän esimerkiksi lukioissa ja ammattikouluissa.”

Diagnoosi

”Räppiskenessä varmaan kaikki jo tietää mun adhd:sta, muttei välttämättä siitä, että on masennustakin. Yleisesti tuntuu, että aihe on vähemmän ja vähemmän tabu. Ihmiset uskaltaa tuoda esiin mielenterveysasioitaan enemmän. Monilla on ongelmia, ja jos niitä joutuu häpeämään jollain tavalla, ei se ainakaan sitä ongelmaa lievennä! Sitä tuolla koulumaailmassa näkee niin paljon.”

”Alun perin ideana oli tehdä tästä pelottava: meitä diagnoosin omaavia henkilöitä on niin paljon, nyt me tullaan ja mitäs te ’normaalit’ voitte tehdä. Mutta siitä tuli liian raskasta kuunneltavaa. Flipattiin se tällaiseen rauhallisempaan tyyliin.”

Thriftaa

”Sanoin aiemmin, ettei ihan kaikki tällä levyllä ole totta, niin tätä tarkoitin: oon kova käymään kirppareilla, mutta meikän puoliso on se todellinen kirppishaukka. Otan hänen kyvyistään röyhkeästi vähän krediittiä tässä. Me ei oikeastaan osteta mitään vaatteita uusina, eikä varsinkaan pikamuotia. Jonkin verran tässä on myös pikamuodin vastaista kannanottoa.”

”Tällä levyllä on aika paljon lapsiin liittyviä aiheita, ja tämänkin biisin toinen säkeistö kertoo siitä, miten näen, että tavaralla saa arvostusta koulumaailmassa. Siis sillä miten kalliit vaatteet on. Tosi outoa, että joku 11-vuotias tulee kysymään, että paljon sun outfit maksaa. Mitä väliä sillä on. Miten sillä on edes mielessään tuo ajatus. Kalliit vaatteet määrittää statusta jo sieltä asti, se on huolestuttavaa. Kehuin yhdelle 11-vuotiaalle, että siistit Filan vaatteet. Se vastasi ihan tosissaan, että näillä saa kavereita.”

Päivittäinen leipä

”Tämä biisi on täysin tositapahtumiin ja omiin kokemuksiini perustuva. Uskontokritiikkiä ja hyvinvointiyhteiskunnan pimeitä kulmia. En ole nähnyt ikinä mitään niin surullista kuin tämä hengellinen tilaisuus Tampereella ennen ruokakassien jakoa. Ihmiset osallistuu osittain siksi, että saa paremmn vuoronumeron ruuan jakoon. Synkkää.”

”Oon aika kiinnostunut kristinuskosta etenkin, muut uskonnot on vieraampia. Sen symboliikka on niin rikasta, että sitä voisi hyödyntää enemmänkin kappaleissa. En ole uskossa, mutta luen aiheesta ja katsoin esimerkiksi Youtubesta Yalen mainiot luentosarjat sekä uudesta että vanhasta testamentista. Erittäin hyviä ja informatiivisia.”

Myöhässä feat. Tommishock

”Tapasin Tommin ekan kerran Kuopion Henry’s Pubissa. Alettiin heti puhua punchlineräpistä, ja ajattelin että tässä on tyyppi jonka kanssa tulee juttuun. Siitä on ihan liian pitkä aika, kun nähtiin edellisen kerran naamatusten.”

”Pyysin Tommia mukaan, koska ajattelin hänellä olevan annettavaa tästä aiheesta. Hän tekee suomiräpin eteen paljon ja erittäin monessa julkaisussa on hänen kädenjälkensä. Itse halusin, että myös Tommin ääntä olisi levyllä. Olen kiitollinen, että hän lähti mukaan.”

”Tässä on ihan klassista ikääntymispohdintaa. Itse ajattelen aina, että räppi on nuorisomusaa. Sitten miettii, että mikä on oma funktio ja rooli tehdä tätä musaa. Ja sitten yleisesti koko elämästä. Olisiko pitänyt tehdä jotain toisin, vieläkö ehtii muuttua. Halusin, että biisiin tulee kokonaan toinen näkökulma, ja siksi vierailijan piti olla sellainen, joka pystyy kirjoittaa pitkän versen.”

Miltä nyt tuntuu

”Mulla oli kova kirjoitusmania päällä ja tein sikana näitä biisejä. Tämä levy oli periaatteessa valmiina jo kerran, mutta otettiin takaisin työpöydälle. Tämä kappale oli hyvä tapa nivoa yhteen kaikki aiempi. Pohdin tunteettomuutta, esimerkiksi nyt kun levy tulee: miltä se tuntuu, toivottavasti joltain. Sairaan hyvältä tuntuu nyt, mutta aina on pelko siitä, ettei tunnu miltään. Rekamilta tuli just Post Bartum -levy, ja käsittääkseni se kuvaa just sitä tunnetta, mikä tulee isojen projektien jälkeen. Se tyhjyys. Takki on tyhjä. Nyt olen aktiivisesti yrittänyt vältellä sitä.”

Lisää luettavaa