Triphopia ja shamaaniksi syntymistä – ensiesityksessä Gean video

Katso Sanna Saastamoinen-Barroisin ohjaama Uusikuu.

28.04.2022

Gea on oululaislähtöinen laulaja-lauluntekijä, jonka uusin single kantaa nimeä Uusikuu. Gea kertoo haluavansa kappaleella tukea ihmisten kohoamista omaan voimaan ja totuuteen. Hän kertoo kappaleen viestin liittyvän elämän syklisyyteen, jatkuvaan uusiutumiseemme ja feminiiniseen voimaan.

Gean mukaan Uusikuun mystiikka ammentaa Lapin luonnosta. Kappaleen tuotantoprosessi käynnisti hänessä muutosvoimat ja viime jouluna metsässä kävellessään Gea kertoo saaneensa vision poronsarvipäähineestä.

”Mietin hetken metsässä, että onko tämä visio aivan älytön. Samalla hetkellä eteeni kirmasi kolme peuraa. Otin sen merkkinä, että idea oli toteutettava”, Gea sanoo.

Triphop-kappaleelle musiikkivideon ohjasi Sanna Saastamoinen-Barrois, joka tunnetaan muun muassa Anna Puun Kolme pientä sanaa -videon ohjaajana. Uusikuu kuvattiin Saastamoinen-Barroisin kotiseudulla Sonkajärvellä.

Videon tekijät kertovat, että mystistä tunnelmaa lisäsi se, että sillä sekunnilla, kun Gea lähti kävelemään lumeen tampattua mandalaa pitkin, läheisen kirkon kellot alkoivat soida. Saman tien, kun hän pääsi perille kuvion keskustaan, kellot lakkasivat soimasta.

”Uusikuu oli matkan tekoa, kollektiivisesti ja itselleni myös henkilökohtaisesti”, Saastamoinen-Barrois sanoo.

”Sain matkata synnyinseudulleni, kertoa aina uudestaan alkavan kierron pyhyydestä, kaiken olevaisen yhteydestä rakastamani triphopin kautta. Tunnen kotoani vaarat ja järvet, ne kaikki aina vaan tuntuu merkittävältä. Lähdin sieltä 17-vuotiaana, ja tunnen poistumisen kivun, hiljaisen hyväksijätön, sanomattoman kielen, mitä tutut vaarat puhuvat, ja ovat vuosisatoja puhuneet. Hiljenen siellä ja hengitän. Aina kun olen kotiseudulla on olo kuin minut laitettaisiin laturiin.”

Saastamoinen-Barroisin mukaan video kertoo shamaaniksi syntymisestä, kaiken olevaisen yhteydestä ja uskalluksesta lähteä matkalle oman sanattoman kielen kuulemiseen.

”Kun tulin junasta Helsingistä pyysin Sonkajärvellä asuvaa ystävääni, taiteilija Johanna Loposta viemään minut heti ekaksi pyhimmälle paikalle. Halusin vain hengittää ja olla täällä ja kiittää. Tarvoin korkean mäen päälle tunnin ajan, lunta oli napaan saakka. Kun saavuin sinne päälle, viereisestä puusta lähti metso lentämään. Metso! Minulle on lapsesta saakka opetettu että on kunnia jos saa metsän kuninkaan kohdata. On pakko myöntää että itkin kiitoksen. En ollut kahteen covid-vuoteen ollut kotiseudulla. Oli niin hienoa saada aloittaa tämä tuotanto tällä kohtaamisella ja sen jälkeen alkaa tuoda mukaan kaikkea mitä rakastan täältä, pohjoisen outoutta, makeutta, vapautta ja riehumista joka antaa siivet.”

Katso video alta.

 

Lisää luettavaa