Tupla-albumit eivät ole nykyään vain pelkkää rahastusta – anna Vampire Weekendin todistaa

Vampire Weekend julkaisi hyvän levyn.

Kun Drake julkaisi Scorpion-albuminsa, häntä syytettiin rahastuksesta. Maailman striimatuin räppäri, Ed Sheeranin kanssa aika ajoin myös maailman striimatuimman artistin paikasta kilpaileva kanadalainen, tunki tupla-albumilleen peräti 25 kappaletta.

Jokaista biisiä on striimattu kymmeniä miljoonia kertoja, isoimpia satoja miljoonia. Jättihitti God’s Plan ylitti jo aikaa sitten miljardin striimauksen haamurajan, ja nämä ovat siis pelkkiä Spotify-lukemia. Lukemiin viitaten moni on tuominnut Draken ja monen muun jättialbumeita julkaisseen artistin toiminnan rahastukseksi. Levyjä ei ole pidetty kunnianhimoisina kokonaisuuksina vaan soittolistojen täytteinä, joita kyydittävät isot hitit.

Siispä kun Vampire Weekendin Ezra Koenig ilmoitti tupla-albumista, joku saattoi olla skeptinen. Vampire Weekend on yhdysvaltaissa huippusuosittu yhtye ja edellisestä levystä on jo kuusi vuotta. Olisiko tässä taas täytettä listoille.

Suureksi yllätykseksi Vampire Weekendin Father of the Bride -albumi on paljastunut harkituksi kokonaisuudeksi. Kahdeksantoista kappaletta pitkä levy ei tunnu sisältävän lainkaan täytettä. Vaikka biisien tyylit vaihtelevat kuin mielialat, niin levy vaikuttaa silti vedenpitävältä paketilta.

Vampire Weekend koki rajuja muutoksia kokoonpanossa, joka samalla selittää pitkän tauon levyjen välissä. Yhtyeen hittinikkari Rostam Batmanglij lähti pois yhtyeestä ja teki kvartetista trion. Uudelta levyltä löytyy tosin muutama kappale, jota Batmanglij on ollut tekemässä. Ilmeisesti ero ei ollut niin kipeä, kuin aluksi saattoi luulla. Silti Batmanglijin merkitys yhtyeelle on ollut merkittävä ja poistumisen kuulee kappaleiden tyylissä.

Levyä on ollut tuottamassa edellisen levyn tapaan Ariel Rechtshaid, samalla kun Koenig on noussut entistä suurempaan asemaan biisien tekemisessä. Myös Dave Macklovitch, eli Chromeo on ollut isossa roolissa levyllä. Vierailevia tekijöitä ovat esimerkiksi Mark Ronson ja Childish Gambinon hovituottaja Ludwig Göransson, jonka kädenjälkeä on levyn keskivaiheilta löytyvä loistava My Mistake. Vastaavaa vierailevien tekijöiden määrää ei ole Vampire Weekendin levyllä ikinä ollut.

Levyltä löytyy viisi eri samplea, kuten elokuvasäveltäjä Hans Zimmerin God Yu Tekem Laef Blong Mi. Elokuvamaailmasta tehdään suuri loikka rapmaailmaan, kun levyllä kuullaan häivähdys ILoveMakonnenin Tonight-biisiä. Vastaavaa samplekikkailua ei ole VW:n levyllä ennen kuultu.

Brittilehti Guardian kuvaili albumia hyvien ideoiden leikekirjaksi ja siltä se kieltämättä kuulostaakin. Father of the Bride pitää punaisen lankansa koko levyn läpi, mutta sillä matkalla voi kuulla niin kuoromusiikkia, flamencoa kuin lähes CCR-henkistä poppia Stranger-kappaleen muodossa. Pääosin levy siis kuulostaa hyvin amerikkalaiselta.

Yhtäkään jättihittiä levyltä ei löydä, mutta kokonaisuutena se on Vampire Weekendin vahvinta tekemistä sitten debyyttinsä. Joten kun levyä kuuntelee, niin shuffle-nappulaa ei kannata painaa. Levyä ei ole tehty soittolistoja varten.

Alla muutama näyte siitä, mitä levy pitää sisällään. Levy löytyy useimmista suoratoistopalveluista.