Viiden askeleen johdatus Sunn O))):n ja kumppaneiden yhteispuuhasteluihin

Kulttuuritalolla tänään esiintyviä Sunn O))):n Stephen O’Malleyta ja Greg Andersonia sekä Caspar Brötzmannia ja Ilpo Väisästä yhdistää ainakin se, että heidän keskinäisistä yhteishankkeistaan saisi loputtoman kartan.

Ronald Dick

Stephen O’Malley lienee nelikymppisten avantgardesukupolven definitiivisin kaikkialla häärijä. Sellainen Mats Gustafssonin, Thurston Mooren tai John Zornin kaltainen jokapaikan puuhaaja, jolla nyt vain on taipumus sotkeutua erilaisiin projekteihin vähän siellä sun täällä.

Esimerkiksi levynörttipalvelu Discogs listaa O’Malleyn artistiprofiilin “credits”-sarakkeeseen yhteensä 529 julkaisua. On toki levyjä O’Malleyn ensisijaisilta projekteilta kuten Sunn O))):lta ja Khanatelta, ja sitten on hirveä määrä 1990-luvun black metal -bändien levynkansia. Näiden lisäksi löytyy jos jonkinmoista yhteishanketta, joissa on läsnä kokeellisen musiikin kunniagalleria mölykitaristi Keiji Hainosta alkuvuodesta edesmenneeseen lauluntekijä Scott Walkeriin.

O’Malleyn ja hänen aseveljensä Greg Andersonin kitaraduo Sunn O))):n Kulttuuritalon-visiitti on bändin neljäs Suomen-keikka, mutta merkityksiltään se on erityisin. Näin on siksi, koska illan esiintyjiin ja heidän keskinäisiin yhteistyöaskareihinsa tiivistyy melkoisen laaja siivu avantgarden kulttuurihistoriaa. Jos siitä kaikesta piirtäisi puukaavion, ei se päättyisi koskaan.

Yritetäänpä tehdä silti jonkinlaista selkoa!

Itse kiertue promoaa paitsi Sunn O))):n Life Metal –uutuusalbumia, myös sitä, että Southern Lord -levymerkki uudelleenjulkaisi saksalaisen Caspar Brötzmannin Massaker-yhtyeen tuotannon liki kokonaan. Southern Lord on taasen Sunn O))):n kotitalli, jonka perustaja on Greg Anderson.

Painostavasta kitaramusiikistaan tunnetun, tällä kiertueella tosin soolona pelkän basson kanssa esiintyvän Caspar Brötzmannin isä on puolestaan Peter Brötzmann, legendaarinen free jazz -saksofonisti, toisinaan myös kuvataiteilija. Sen verran on Stephen O’Malley ehtinyt isä-Brötzmanninkin kanssa häärimään, että tämä on taiteillut St. Francis Duo -nimiselle O’Malleyn sivuhankkeelle levynkannen.

Kansitaide yhdistää myös O’Malleyta ja Pan Sonicista tuttua syntetisaattorimusikko Ilpo Väisästä. O’Malley nimittäin loihti Väisäsen viimeisimmälle I-LP-ON-nimellä julkaistulle Äänet-albumille sen minimalistisen kannen. Albumin koliseva soundimaailma on ensisijaisesti elegia Pan Sonicille, joka lakkasi olemasta Väisäsen työparin Mika Vainion kuoleman myötä.

Vainio oli myös O’Malleyn ystävä ja työtoveri. Nämä julkaisivat vuonna 2013 yhden albumin nimellä Äänipää. Through A Pre-Memory on neljän massiivisen kappaleen kokoinen odysseia osiin purettua teollisuuspauketta, jonka hermostuttavan ilmapiirin vielä viimeistelee Khanate-yhtyeen laulaja Alan Dubin rääkynällään.

Sunn O))) ja Pan Sonic pääsivät yhteiselle äänitteelle kertaalleen. Aivan kaikkeen tällaisen musiikkiin valtavasti vaikuttaneen voimaksikon Suiciden Alan Vega täytti 70 vuotta vuonna 2009, minkä kunniaksi kourallinen artisteja (mm. Primal Scream, Peaches ja jopa Bruce Springsteen) versioi Suiciden biisejä. Sunn O))) ja Pan Sonic tulkitsivat Suiciden debyytin päätösraidan tyylilleen ominaisesti: kitarasurinalla, piipityksillä ja rajun kaiun läpi mutistulla laululla.

Pan Sonic ja Caspar Brötzmann eivät koskaan äänittäneet yhdessä, mutta samoille keikoille he kyllä päätyivät. Väisänen ja Vainio osallistuivat vuosituhannen alussa Lontoossa erinäisiin installaatioprojekteihin, ja päätyivät lopulta esiintymään Queen Elizabeth Halliin, Lontoon sinfoniaorkesterin kotikentälle. Pan Sonicin ja Brötzmannin lisäksi spektaakkelissa oli mukana saksalainen industrial-taiteilija FM Einheit. Nelikon tuottama möykkä oli kuulemma sellaista, että kymmenittäin yleisön edustajia pakeni salista kauhuissaan.

Sunn O))), Caspar Brötzmann Bass Totem ja Ilpo Väisänen konsertoivat Helsingin Kulttuuritalolla tänään 15. lokakuuta. Lisätietoja Facebookista.