Kid Congo Powers: ”Kyllä minä saan Gun Clubin biisejä soittaa, olenhan ainoa henkiin jäänyt alkuperäisestä porukasta”

22.04.2011

Pääsiäislauantaina Looseen saapuva The Gun Clubin perustajajäsen ja Crampsissakin alkuvuosina vaikuttanut Kid Congo Powers on viimeksi heilutellut suomalaisen keikkapaikan lauteita Nick Cave and the Bad Seedsin jäsenenä Tavastialla vuonna 1987. Tunnetuimpien pestiensä ohella mies on kaikessa hiljaisuudessa työstänyt omaa uraansa, ensin 1990-luvulla Sally Norvellin kanssa kolme levyä tehneessä Congo Norvellissa ja viime vuosina omalla nimellään omaa bändiään johtaen.

Teksti: Jean Ramsay, kuva: Melita Dennet

Kid Congo Powers & the Pink Monkey Birds kuulostaa täysiveriseltä sekoitukselta kaikkea mitä Kid Congo Powers on. Särmikkään garagen ohella siinä on latino-vivahteita, coolia rautalanka-soundia ja pimeiden kujien varjoja.

“Joo, tuntuu ihmeelliseltä kun on vihdoin ’oma bändi’. Tai onhan noita viritelmiä ollut, mutta tämän bändin kanssa homma jotenkin loksahtaa kohdalleen. Kaikista bändeistä, joissa olen soittanut, tämä tuntuu vaivattomimmalta. Ehkä se johtuu siitä että minä olen pomo tällä kertaa”, Kid Congo selittää puhelinlinjoja pitkin Lontoosta, kuuluisasta Cumberlan Hotelista, joka on jäänyt rockin historiaan Jimi Hendrixin viimeisenä osoitteena.

“New Yorkin bändini alkoi jotenkin hiipua ja managerini Jonathan Tobin sanoi minulle, että ’sinä tarvitset teksasilaisen rytmisektion’. Nauroin ensin, mutta sitten hän hankki nämä tyypit, ja voin sanoa nyt viiisastuneena, että hän oli oikeassa. Rumpalini Ron Newar on uskomattoman hyvä soittaja ja muutenkin musikaalinen. Ja basistini Kiki… Voi pojat! Nuori kaveri, mutta soittaa äärimmäisen autenttista Motown-soundia kuin vettä vaan”, Powers intoilee.

New Yorkiin Powers oli päätynyt Los Angelesista, missä hänellä ja naisystävällään Sally Norvellilla oli 1990-luvulla hieno, hieman badseedsmäisen hienostunutta tummaa rockia soittanut yhtye Congo Norvell. Yhtye julkaisi kehutun debyyttinsä Songs To Remember Him By vuonna 1994 ja levytti sille pian seuraajan The Dope, The Lies, The Vaseline (1996). Kakkoslevy sai hyviä ennakkoarvioita, mutta…

“Sitä ei koskaan julkaistu. Joo, tiedän. Olimme ihan maassa. Se on rehellisesti sanottuna varmaan paras levy, jonka olen koskaan tehnyt, mutta johtuen levy-yhtiön talousvaikeuksista ja muista asioista jota en edes tiedä, se jäi julkaisematta. Siellä se on jossain netissä, lataa sieltä. Todella. Eihän me siitä mitään rahaa saada, mutta haluan, että ihmiset kuulevat sen. Etsi käsiisi, se on hyvä levy”, Powers sanoo ilmeisen tosissaan.

Lannistuneena tästä bändi puri hammasta ja muutti New Yorkiin, missä levyttivät Jet Setille levyn Abnormals Anonymous. Albumin useammalla raidalla vierailee American Music Clubin Mark Eitzel. Levy jäi kuitenkin yhtyeen viimeiseksi.

“Harmi, että siinä kävi niin. Se oli hyvä levy ja tavallaan suosituin teoksemme, mutta… Olen kyllä Sallyyn yhteydessä – hän on tavallaan perhettä, hei! – mutta hän muutti takaisin L.A:han ja hänellä on lapsi siellä. Sekin oli yksi syistä, miksi se homma hiipui. Logistisia ongelmia, tiedäthän. Itse asiassa olen ylpeä sanoessani, että hän työskentelee taas ja hänellä on uusi bändi, Sally Norvell & The Fabulous Disasters. Hän soitti minulle jotain biisejä ja kuulostaa todella hyvältä”, kertoo Powers kuulumisia.

Vuodesta 2009 asti Powers on levyttänyt maineikkaalle garage-yhtiö In The Redille, joka on myös tavallaan tuonut uutta potkua ja uutta yleisöä Powersin musiikille.

“Se on mahtava lafka. Itse asissa minua harmittaa, etten ole julkaissut aiempia levyjäni sen kautta. Larryn (Hardy, yhtiön johtaja) maku on vaan niin hyvä. Hän on sillä tavalla kunnon vanhanaikainen levy-yhtiön pomo. Hän rakastaa musiikkia. Ja hän tosiaan antaa artistin tehdä mitä haluaa. Hän sanoo aina, että ’tee siitä vielä hullumpaa!’ ja ’saatko siitä vielä räkäisempää ja kovempaa?’. Mahtava mies”, Powers intoilee.

“Larry myös innostuu julkaisemaan kaikenlaista hienoa. Niinkuin nyt meillä on eksklusiivisiesti kiertueella myytävänä 500 kappaleen livelevy Tahitian Holiday ja viiden seiskatuumaisen boksi Five Greasy Pieces, jota taitaa olla yksi kappale jäljellä. Eli kannattaa tulla ajoissa”, Powers nauraa köhisten.

Jos YouTube-pätkiä on uskominen, Powers on viime aikoina esittänyt keikoilla myös vanhojen bändiensä The Crampsin ja The Gun Clubin biisejä.

“En pitkään aikaan soittanut niitä, mutta tulin jossain vaiheessa siihen lopputulokseen, että ehkä pitäisi sittenkin. Levyn uusintajulkaisujen myötä olen huomannut yleisössä paljon uusia Gun Club -faneja. Tiedätkö mikä on hulluinta? Suuri osa niistä on tyttöjä!” Powers hämmästelee.

“Rehellisesti sanottuna haluan soittaa niitä kunnianosoituksena hänelle (vuonna 1996 kuollut Jeffrey Lee Pierce). Ja olenhan minä myös ainoa joka vielä on hengissä siitä alkuperäisestä porukasta, joten minulla on täysi oikeus”, sanoo Powers ja räjähtää nauramaan.

Kid Congo Powers & the Pink Monkey Birds (US) ja Mark Sultan (CAN) Bar Loosessa 23.4. Liput 16 €.

Kuuntele Kid Congon uusin albumi Dracula Boots tästä.

Lisää luettavaa